Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran
Kiinteistönomistajat tekevät pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä kiinteistöissään. Vuodesta 2017 vuoteen 2021 kiinteistöala on saavuttanut 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön, joka vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua.
Kiinteistöala on investoinut energiatehokkuustoimiin yhteensä 95 miljoonaa euroa ja tehnyt lähes 6500 erilaista energiatehokkuuteen tähtäävää remonttia tai parannusta. Energiatehokkuutta on parannettu erityisesti optimoimalla ja säätämällä lämmitysjärjestelmää ja ilmanvaihtoa.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan on sitoutunut yli 150 kiinteistöalan yritystä, joilla on tuhansia palvelukiinteistöjä ympäri Suomea. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa on mukana 40 vuokra-asuntotoimijan yli 260 000 vuokra-asuntoa.
- Kiinteistöalalla on sekä osaamista että resursseja parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Alalla otetaan rohkeasti käyttöön uusinta teknologiaa ja toimintaa kehitetään yhdessä palveluntarjoajien kanssa, johtaja Aija Tasa Raklista kertoo.
Energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuonna 2025 – ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus on kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja Energiaviraston välinen sopimus. Se jakaantuu toimitilojen ja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmiin. Parhaillaan on menossa toinen sopimuskausi, joka päättyy vuonna 2025.
- Alalla on totuttu tekemään yhteistyötä ja kantamaan yhteiskuntavastuuta. Vaikuttavilla energiatehokkuustoimilla voimme myös osoittaa, että vapaaehtoinen sopimus on erittäin toimiva ratkaisu, eikä pakottavaa lainsäädäntöä tarvita, Tasa sanoo.
- Energiatehokkuussopimuksista on muotoutunut Suomessa niin luonnollinen osa valtion, yritysten ja kuntien yhteistä työtä energiatehokkuuden edistämiseksi, että on vaikea hahmottaa, miten me ilman sopimuksia ylipäätään toimisimme. Sopimusten vaikuttavat säästötulokset puhuvat vahvasti puolestaan ja sen verkoston kautta ulottuvillamme on paras mahdollinen osaaminen. Kustannustehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat arvoja, joiden kanssa kannattaa yhdessä jatkaa seuraavalle jaksolle. Vuodet 2026-2035 eivät ole sille huono arvaus, Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen kertoo.
Energiatehokkuussopimukset ovat merkittävä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä. Energiatehokkuuteen kannustaa myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen tavoitteet.
Lisätietoa:
Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
050 327 2077
Heikki Väisänen, johtaja, Energiavirasto
029 5050 120
Harri Heinaro, johtava asiantuntija, Motiva
050 913 3679
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Rakli, Rakennusteollisuus RT ja STUL jatkavat neuvotteluita rakennusalan yleisten sopimusehtojen uudistamiseksi28.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toukokuussa 2024 käynnistyneet neuvottelut rakennusalan yleisten sopimusehtojen uudistamiseksi jatkuvat. Rakli, RT ja STUL tiedottavat neuvotteluiden etenemisestä tarpeen mukaan. Uudistuksen tavoiteaikatauluksi on asetettu kolme vuotta. YSE-ehdot, jotka on tarkoitettu rakennusurakoiden sopimussuhteiden hallintaan tilaajien ja urakoitsijoiden välillä, uudistettiin viimeksi vuonna 1998. Neuvotteluryhmässä on käsitelty muun muassa toiminta- ja säädösympäristön muutosten vaikutuksia yleisiin sopimusehtoihin sekä lisä- ja muutostöitä. Tausta-aineistoa neuvotteluprosessiin on kerätty esimerkiksi alan toimijoille suunnatuilla työpajoilla. Neuvottelijoina toimivat Raklin, Rakennusteollisuus RT:n ja STUL ry:n nimeämät henkilöt. Raklin neuvottelijat edustavat asunto-, infra- ja toimitilarakennuttamista ja Rakennusteollisuus RT:n neuvottelijat urakoinnin eri sektoreita, kuten talon
Yhdysvaltain kauppapoliittiset toimet tuovat tummia pilviä Suomen kiinteistömarkkinaan20.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppasota ja lisääntynyt epävarmuus varjostavat euroalueen ja Suomen kasvunäkymiä. Suomen talouskasvun ennustetaan kuitenkin kääntyvän positiiviseksi vuonna 2025. Matalampi korkotaso tuo nostetta myös kiinteistö- ja rakentamisalan toipumiseen ja tukee investointien elpymistä. Toimistomarkkinassa prime-toimistokiinteistöjen kysyntä ja vuokrakehitys on vahvaa, kun taas heikompikuntoisten ja syrjäisillä alueilla sijaitsevien toimistojen vajaakäyttö kasvaa.
Toimistovuokrat nousussa Oulun keskustassa, asuntovuokrien nousu hidastunut28.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Toimistojen vajaakäyttöaste on pysynyt Oulussa useimpia muita suuria kaupunkeja matalampana. Toimistovuokrien nousu on jatkunut etenkin keskustassa, jossa on jopa pulaa modernista toimistotilasta. Liiketiloissa vuokrien kehitysodotukset ovat tasaisia. Vuokra-asuntojen käyttöaste laski Oulussa jonkin verran, ja asuntovuokrien nousu on hidastunut. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä jäi Oulussa vuonna 2024 matalimmalle tasolleen koko 2000-luvulla, ja merkittäviä kiinteistökauppojakin tehtiin viime vuonna Oulussa poikkeuksellisen vähän.
Turun seudun kiinteistökauppavolyymi jäi matalaksi vuonna 202416.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Turun asuntovuokrien nousuvauhti on hidastunut ja vuokra-asuntojen käyttöasteet laskeneet, kun kaupunkiin on rakennettu runsaasti uutta asuntokantaa. Turkuun valmistui vuonna 2024 vielä paljon uusia asuntoja, mutta rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut selvästi ja vuokra-asuntorakentaminen painottuu vahvasti valtion tukemaan tuotantoon. Toimistojen vajaakäyttö on pysynyt Turussa varsin maltillisena muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Kiinteistökauppamarkkinat ovat pysyneet hiljaisina koko maassa.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö uuteen ennätykseen – yli 700 000 neliötä tyhjää toimistotilaa8.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 708 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Keilaniemen alueella ja nousi ydinkeskustan lähialueella (SBD). Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 8,5 prosenttia eli noin puolet kaikkien tilojen vajaakäyttöasteesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme