Tampereen yliopisto

Energiayhteisöt tuottavat joustoja ja edistävät vihreää siirtymää

Jaa

Tampereen yliopiston, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttamassa hankkees-sa tutkittiin aktiivisten asiakkaiden mahdollisuuksia muodostaa energiayhteisöjä. Pilottikohteissa selvitettiin energiayhteisöjen tarjoamia hyötyjä. Lisäksi kehitettiin simulointiympäristö energiajärjestelmän ja sen toimijoiden vuorovaikutusten tutkimiseen.

Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita mm. aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita mm. aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Uusi sähkömarkkinadirektiivi (EU) 2019/944 määritteli energiajärjestelmän uudeksi oikeudelliseksi toimijaksi kansalaisten energiayhteisön, joka edistää asiakkaiden mahdollisuuksia yhdessä investoida uusiutuvaa energiaan, vaikuttaa omiin energiakustannuksiinsa sekä ja tarjota energiajärjestelmän tarvitsemia joustoja. Tämä mahdollistaa uusia näkökulmia käyttäjälähtöisiin energiaratkaisuihin, ja siten osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta.

– Uusiutuvaan energiantuotantoon pohjautuvan sähköenergiajärjestelmän edellyttämien joustojen kannalta merkittävä sektori-integraatio toteutuu uudella tavalla aktiivisten asiakkaiden ja energiayhteisöjen toiminnassa. Energiayhteisöjen energiaratkaisuja tuleekin tarkastella kokonaisvaltaisesti, joskin haasteena on sektorien erilaiset liiketoimintaympäristöt ja niiden erilainen sääntely, hanketta vetänyt Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Järventausta toteaa.

Energiayhteisöjä tutkittiin juuri päättyneessä Business Finlandin ja 11 yrityksen rahoittamassa ProCemPlus (Prosumer Centric Energy Communities towards Energy Ecosystem) -hankkeessa, jonka toteuttivat yhteistyössä Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja VTT. Tampereen yliopistossa poikkitieteelliseen projektiin osallistui tutkimusryhmiä sähkötekniikan, tietotekniikan, automaatio- ja konetekniikan ja tuotantotalouden yksiköistä.

Energiayhteisöistä hyviä kokemuksia pilottikohteissa

Yritykset osallistuivat omilla tuotekehityshankkeillaan konkreettisiin pilottikohteisiin, joista saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnettiin osana tutkimusaineistoa. Teknisiä ratkaisuja pilotoitiin mm. Tampereen yliopiston Kampusareenalla, Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-energiayhteisössä ja Ylöjärven Huurre-areenalla. Asiakkaisiin, liiketoimintamalleihin ja energiayhteisön muodostamiseen liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin mm. Ilokkaanpuiston, As Oy Amurinportin, Torppalan ekokylän, Särkänniemen sekä Hiedanrannan pilottikohteiden näkökulmasta.

Pilottien lisäksi tutkimusprojektin tuloksena syntyi osaamista ja tietämystä erilaisten energiayhteisöjen muodostumisesta, lainsäädännöstä ja toimintamalleista, energiayhteisöihin varautumisesta kiinteistöjen teknisissä ratkaisuissa sekä energiayhteisöjen vuorovaikutuksista muiden sähkömarkkinaosapuolien kanssa.

Hankkeessa kehitettiin lisäksi tietoverkon yli hajautettu simulointiympäristö, jonka avulla voidaan tutkia monipuolisesti energiajärjestelmän ja sen toimijoiden vuorovaikutuksia.

Tule kuulemaan lisää webinaarissa 27.1.

Hankkeen tuloksia esittelevä loppuseminaari järjestetään torstaina 27.1.2021 klo 12–16 webinaarina. Ilmoittaudu mukaan tästä!

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pertti Järventausta
+358 40 549 2384
pertti.jarventausta@tuni.fi

Kari Mäki
+358 40 142 9785
kari.maki@vtt.fi

Pirkko Harsia
+358 50 555 3111
pirkko.harsia@tuni.fi

Kuvat

Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita mm. aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita mm. aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan13.1.2022 14:46:43 EET | Tiedote

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme