EPT-verkosto

Ennakkokäsitykset voivat estää puuttumista pakolaisten alkoholinkäyttöön

Jaa

Pakolaistaustaisilla ihmisillä on usein rankkoja kokemuksia, menetyksiä ja traumoja, jotka voivat altistaa liialliselle alkoholinkäytölle. Alkoholinkäytöstä onkin tärkeää kysyä säännöllisesti eri ammattilaisten vastaanotoilla.

Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan vaikeat olot, sota, raskas pakomatka, perheen hajoaminen ja kodin menettäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen mukaan traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa ja kidutusta, oli kurditaustaisista miehistä kotimaassaan kokenut jopa 80 prosenttia.

Kun mieli kuormittuu, riski haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön kasvaa. Ennakkokäsitykset liittyen esimerkiksi pakolaistaustaisen ihmisen uskontoon tai lähtömaahan saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, kysytäänkö häneltä päihteidenkäytöstä.

– Pakolaisen kohtaavasta ammattilaisesta voi tuntua vaikealta kysyä alkoholin- tai muiden päihteidenkäytöstä. Alkoholi saattaa olla pakolaisena Suomeen tulleelle stigmaa ja häpeää aiheuttava asia, tai voi olla niin, että oletetaan esimerkiksi pakolaisen uskonnon perusteella, ettei hän käytä alkoholia. Kuitenkin pakolaiset itse toivovat, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti yksilönä, eikä esimerkiksi tietyn kulttuurin edustajana tai pakolaisena, THL:n PALOMA-hankkeen projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas sanoo.

Hän jatkaa, että uskonto tai kulttuuriset tekijät voivat toimia suojaavana tekijänä, mutta ne eivät estä pakolaisia käyttämästä alkoholia tai muita päihteitä.

Alkoholinkäytön yleisyydessä on suuria eroja maahanmuuttajien taustamaaryhmien mukaan. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-taustaisista miehistä runsaasti alkoholia käyttää seitsemän prosenttia, kun taas esimerkiksi virolaisista 35 prosenttia. 

Suomalainen, humalahakuinen alkoholikulttuuri voi pakolaisena Suomeen tulleelle olla vieras.

 – Toisaalta eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät välttämättä miellä vaikkapa olutta alkoholiksi. He voivat ajatella, että eivät käytä alkoholia, vaikka joisivatkin olutta. Juuri tässä näkyy kulttuurien ero, ja myös tiedon puute, Mäki-Opas sanoo.

PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) on kirjoitettu laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa käsikirja Pakolaisten mielenterveyden tukemiseen. Aihe on esillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaaritapahtumassa Päihdepäivillä 16. toukokuuta.

– Pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja työllistyä parantuvat, jos pakolaisena maahan saapunut ihminen voi psyykkisesti hyvin.  Ehkäisevien palvelujen käyttö myös vähentää muiden, kalliimpien palvelujen tarvetta, Mäki-Opas sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Satu Jokela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
projektikoordinaattori, PALOMA-hanke
puh. 029 524 7510
satu.jokela@thl.fi

Johanna Mäki-Opas
Projektipäällikkö, PALOMA-hanke
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Puh. 029 524 7948
johanna.maki-opas@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 45 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.

www.ept-verkosto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto

Kaikkien kaupunki –kampanja: Kanssamatkustajilla on tärkeä rooli turvallisessa matkustuskokemuksessa12.11.2018 10:00Tiedote

Päihteiden käyttö ja sekava, häiritsevä käytös julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä aiheuttaa tutkimusten mukaan turvattomuuden tunteita. Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. ”Valvonta lisää turvallisuutta, mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että voimme luottaa kanssamatkustajiin. Älä jätä kanssamatkustajaa yksin, jos huomaat, että apuasi tarvitaan”, sanoo EHYT ry:n asiantuntija Inari Viskari.

Tummat hampaat ja haiseva hengitys - nuuskaamisen vaikutukset näkyvät pian nuorten terveydessä5.11.2018 10:30Tiedote

Nuuskan suosio nuorten keskuudessa kasvaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkalaisista nuorista 4,5 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10,3 prosenttia nuuskaa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden nuuskan käytössä on selvä ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 prosenttia nuuskaa päivittäin. Nuuskan käyttö on ollut yleisempää poikien keskuudessa, mutta myös tyttöjen nuuskan käyttö on alkanut yleistyä.

Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuudessa muistetaan niitä, joita ei ehditty auttaa30.10.2018 10:00Tiedote

Kaikki huumeiden käyttäjät eivät kuole huumeisiin, mutta ne jotka kuolevat, kuolevat usein yksin sekä myös 20–30 vuotta nuorempina kuin suomalaiset keskimäärin. Yliannostuskuolemissa ensiapua ei useinkaan ehditä antaa, koska huumeiden käyttäjä ei aina uskalla soittaa ambulanssia – paikalle saattaisi tulla myös poliisi. Avun pyytäminen voi johtaa merkintään poliisin rekisterissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme