Ennakkokäsitykset voivat estää puuttumista pakolaisten alkoholinkäyttöön
Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan vaikeat olot, sota, raskas pakomatka, perheen hajoaminen ja kodin menettäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen mukaan traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa ja kidutusta, oli kurditaustaisista miehistä kotimaassaan kokenut jopa 80 prosenttia.
Kun mieli kuormittuu, riski haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön kasvaa. Ennakkokäsitykset liittyen esimerkiksi pakolaistaustaisen ihmisen uskontoon tai lähtömaahan saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, kysytäänkö häneltä päihteidenkäytöstä.
– Pakolaisen kohtaavasta ammattilaisesta voi tuntua vaikealta kysyä alkoholin- tai muiden päihteidenkäytöstä. Alkoholi saattaa olla pakolaisena Suomeen tulleelle stigmaa ja häpeää aiheuttava asia, tai voi olla niin, että oletetaan esimerkiksi pakolaisen uskonnon perusteella, ettei hän käytä alkoholia. Kuitenkin pakolaiset itse toivovat, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti yksilönä, eikä esimerkiksi tietyn kulttuurin edustajana tai pakolaisena, THL:n PALOMA-hankkeen projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas sanoo.
Hän jatkaa, että uskonto tai kulttuuriset tekijät voivat toimia suojaavana tekijänä, mutta ne eivät estä pakolaisia käyttämästä alkoholia tai muita päihteitä.
Alkoholinkäytön yleisyydessä on suuria eroja maahanmuuttajien taustamaaryhmien mukaan. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-taustaisista miehistä runsaasti alkoholia käyttää seitsemän prosenttia, kun taas esimerkiksi virolaisista 35 prosenttia.
Suomalainen, humalahakuinen alkoholikulttuuri voi pakolaisena Suomeen tulleelle olla vieras.
– Toisaalta eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät välttämättä miellä vaikkapa olutta alkoholiksi. He voivat ajatella, että eivät käytä alkoholia, vaikka joisivatkin olutta. Juuri tässä näkyy kulttuurien ero, ja myös tiedon puute, Mäki-Opas sanoo.
PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) on kirjoitettu laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa käsikirja Pakolaisten mielenterveyden tukemiseen. Aihe on esillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaaritapahtumassa Päihdepäivillä 16. toukokuuta.
– Pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja työllistyä parantuvat, jos pakolaisena maahan saapunut ihminen voi psyykkisesti hyvin. Ehkäisevien palvelujen käyttö myös vähentää muiden, kalliimpien palvelujen tarvetta, Mäki-Opas sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Satu Jokela
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
projektikoordinaattori, PALOMA-hanke
puh. 029 524 7510
satu.jokela@thl.fi
Johanna Mäki-Opas
Projektipäällikkö, PALOMA-hanke
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Puh. 029 524 7948
johanna.maki-opas@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 45 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Väsymyksen ja huonon yöunen syynä voi olla tissuttelu tai älylaitteiden käyttö iltaisin6.2.2024 07:12:00 EET | Tiedote
Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.
Tipattomalla kannustetaan tutustumaan itseensä15.1.2024 00:00:00 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa suomalaisia kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa sekä tarkastelemaan omaa suhdetta alkoholiin. Tipaton voi olla myös hyvä paikka tehdä itsetutkiskelua. Haastattelimme kampanjassa mukana olevaa somevaikuttajaa Arttu Ylitaloa sekä artisti Lumousta.
Tipattoman katugallup: urheilua alkoholin tilalle4.1.2024 15:08:34 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Mukana olevat somevaikuttajat sekä pop-up tapahtumassa haastatellut kansalaiset kokevat Tipattomalla olevan paljon hyötyä.
Terveys tärkein syy viettää Tipatonta – ilman alkoholia olo on virkeämpi14.12.2023 07:50:00 EET | Tiedote
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Naisten asemaa päihdepalveluissa on parannettava16.11.2023 09:07:00 EET | Tiedote
–Kun naispuolinen päihteidenkäyttäjä uskaltautuu pyytämään apua, se on vaikuttava osoitus siitä, miten potkittu ja usein hyvinkin systemaattisesti yksin jätetty ihminen päättää vielä kerran luottaa elämään. Se on se hetki, kun naiserityistä lähestymistapaa tarvitaan, kertoo kokemusasiantuntija Metta Sävikari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme