Ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön tarvitaan laajaa yhteistyötä
21.11.2022 15:43:20 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa MoRa-hankkeessa (2021–2022) tutkittiin rakenteellista sosiaalityötä, joka pyrkii ennaltaehkäisevästi muuttamaan eriarvoisuutta ja sosiaalisia ongelmia tuottavia yhteiskunnallisia rakenteita.
Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja kehittää sosiaalipalveluita siten, että ne paremmin vastaavat palveluiden käyttäjien tarpeisiin. Se pyrkii vahvistamaan demokratiaa ja lisäämään eri toimijoiden osallisuutta. Erityisen tärkeää osallisuus on haavoittaviin ja marginaalisiin elämäntilanteisiin joutuneille kansalaisille, joiden tarpeita ei riittävästi huomioida julkisessa päätöksenteossa eikä hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittämisessä.
MoRa-hankkeen tutkimustulokset perustuvat kahteen aineistoon: valtakunnalliseen sosiaalityöntekijöille suunnattuun rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa tarkastelevaan kyselyyn sekä tapaustutkimukseen kolmella alueella. Tapaustutkimuksessa kerättiin tutkimusteemaan liittyvää haastatteluaineistoa sosiaalityöntekijöiden lisäksi sosiaalipalveluiden asiakkailta, kansalaisjärjestöiltä, poliittisilta päättäjiltä sekä sosiaalijohdolta.
Hankkeen tutkimustulokset ovat ajankohtaisia hyvinvointialueiden toiminnan kannalta sillä palveluiden tuottamisen lisäksi hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluu sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä osallisuuden ja demokratian vahvistaminen.
– Rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan kaikkien tutkimuksessa tarkasteltujen toimijoiden näkökulmasta järjestelmä- ja viranomaiskeskeisesti sekä tekemisen reunaehtoja määrittää tiukka talouskuri. Tämä käsitys vahvistui hankkeen tuloksissa, professori Kati Närhi kertoo.
Palveluiden kehittämisessä ei huomioida asiakkaiden eikä kansalaistoimijoiden näkemyksiä ja tietoa. Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen sosiaalityön laaja-alaisten tavoitteiden toteutuminen vaatii sellaista monitoimijaista yhteistyötä, jossa jokaisen toimijaryhmän vahvuuksia arvostetaan. Sosiaalisten ongelmien ja sosiaalisen näkökulman laaja-alainen ymmärtäminen on tärkeää hyvinvointialueiden päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja asukkaiden hyvinvoinnin tukemisen kannalta.
MoRa-hankkeen politiikkasuositukset jakautuvat neljään kokonaisuuteen: 1) Monitoimijaisuutta vahvistavat tieto- ja toimintarakenteet 2) Riittävien taloudellisten ja inhimillisten resurssien turvaaminen sosiaalityölle 3) Rakenteellista sosiaalityötä tukevan toimintakulttuurin kehittäminen hyvinvointialueille sekä 4) Rakenteellisen sosiaalityön strategian laatiminen hyvinvointialueille.
MoRa-hankkeen tutkimustulokset ja politiikkasuositukset esitellään hankkeen loppuseminaarissa 23.11.2022 klo 9–15, Ruusupuisto, Jyväskylän yliopisto. Zoom-osallistumislinkin voi pyytää tutkimusavustaja Otso Salolta, otso.i.salo@jyu.fi
Seminaarin ohjelma https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2022/09/monitoimijainen-rakenteellinen-sosiaalityo-hyvinvointialueilla-seminaari
Lisätietoja: hankkeen johtaja, professori Kati Närhi kati.narhi@jyu.fi puh. 0408053330
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

