Ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön tarvitaan laajaa yhteistyötä
21.11.2022 15:43:20 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa MoRa-hankkeessa (2021–2022) tutkittiin rakenteellista sosiaalityötä, joka pyrkii ennaltaehkäisevästi muuttamaan eriarvoisuutta ja sosiaalisia ongelmia tuottavia yhteiskunnallisia rakenteita.
Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja kehittää sosiaalipalveluita siten, että ne paremmin vastaavat palveluiden käyttäjien tarpeisiin. Se pyrkii vahvistamaan demokratiaa ja lisäämään eri toimijoiden osallisuutta. Erityisen tärkeää osallisuus on haavoittaviin ja marginaalisiin elämäntilanteisiin joutuneille kansalaisille, joiden tarpeita ei riittävästi huomioida julkisessa päätöksenteossa eikä hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittämisessä.
MoRa-hankkeen tutkimustulokset perustuvat kahteen aineistoon: valtakunnalliseen sosiaalityöntekijöille suunnattuun rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa tarkastelevaan kyselyyn sekä tapaustutkimukseen kolmella alueella. Tapaustutkimuksessa kerättiin tutkimusteemaan liittyvää haastatteluaineistoa sosiaalityöntekijöiden lisäksi sosiaalipalveluiden asiakkailta, kansalaisjärjestöiltä, poliittisilta päättäjiltä sekä sosiaalijohdolta.
Hankkeen tutkimustulokset ovat ajankohtaisia hyvinvointialueiden toiminnan kannalta sillä palveluiden tuottamisen lisäksi hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluu sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä osallisuuden ja demokratian vahvistaminen.
– Rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan kaikkien tutkimuksessa tarkasteltujen toimijoiden näkökulmasta järjestelmä- ja viranomaiskeskeisesti sekä tekemisen reunaehtoja määrittää tiukka talouskuri. Tämä käsitys vahvistui hankkeen tuloksissa, professori Kati Närhi kertoo.
Palveluiden kehittämisessä ei huomioida asiakkaiden eikä kansalaistoimijoiden näkemyksiä ja tietoa. Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen sosiaalityön laaja-alaisten tavoitteiden toteutuminen vaatii sellaista monitoimijaista yhteistyötä, jossa jokaisen toimijaryhmän vahvuuksia arvostetaan. Sosiaalisten ongelmien ja sosiaalisen näkökulman laaja-alainen ymmärtäminen on tärkeää hyvinvointialueiden päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja asukkaiden hyvinvoinnin tukemisen kannalta.
MoRa-hankkeen politiikkasuositukset jakautuvat neljään kokonaisuuteen: 1) Monitoimijaisuutta vahvistavat tieto- ja toimintarakenteet 2) Riittävien taloudellisten ja inhimillisten resurssien turvaaminen sosiaalityölle 3) Rakenteellista sosiaalityötä tukevan toimintakulttuurin kehittäminen hyvinvointialueille sekä 4) Rakenteellisen sosiaalityön strategian laatiminen hyvinvointialueille.
MoRa-hankkeen tutkimustulokset ja politiikkasuositukset esitellään hankkeen loppuseminaarissa 23.11.2022 klo 9–15, Ruusupuisto, Jyväskylän yliopisto. Zoom-osallistumislinkin voi pyytää tutkimusavustaja Otso Salolta, otso.i.salo@jyu.fi
Seminaarin ohjelma https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2022/09/monitoimijainen-rakenteellinen-sosiaalityo-hyvinvointialueilla-seminaari
Lisätietoja: hankkeen johtaja, professori Kati Närhi kati.narhi@jyu.fi puh. 0408053330
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Datalähtöiset liiketoimintamallit kaatuvat usein skaalaukseen – kasvun keinot on sovitettava liiketoimintamallin kypsyyteen24.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
KTM Eveliina Lakka tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin väitöskirjassaan, miten teolliset B2B-yritykset luovat, toimittavat ja kaappaavat arvoa datalähtöisten liiketoimintamallien avulla. Tutkimus paljastaa, että moni yritys onnistuu datalähtöisissä piloteissa, mutta pilottien muuntaminen kannattavaksi ja toistettavaksi liiketoiminnaksi epäonnistuu usein. Tämän vuoksi kasvustrategia on sovitettava liiketoimintamallin kypsyysvaiheeseen.
Turvallisuusalan asiantuntija Sari Tappura työelämäprofessoriksi rakentamaan uutta turvallisuusteknologian diplomi-insinöörikoulutusta24.8.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuoden kokemus turvallisuuden tutkimuksesta, opetuksesta, teollisuudesta ja viranomaistyöstä tuo Sari Tappuran Jyväskylän yliopiston uudeksi työelämäprofessoriksi. Hänen tehtävänään on vahvistaa Jyväskylän yliopiston turvallisuusteknologian tutkimusta ja osaamista sekä rakentaa syksyllä käynnistyvää uutta diplomi-insinöörikoulutusta.
Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 kokoaa päättäjät ja tutkijat pohtimaan aikuisten taitojen nykytilaa21.8.2026 15:03:55 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa järjestetään 26.-27.8.2026 Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 -konferenssi. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisessä konferenssissa esitellään OECD:n Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) uusimpia tuloksia. Konferenssiin on ilmoittautunut noin 120 osallistujaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Singaporesta. Tutkimustuloksia kommentoimaan olemme kutsuneet korkean tason päättäjiä Pohjoismaista ja Baltian maista.
Väitös: Kalanpoikaset paljastavat rannikon tärkeät lisääntymisalueet21.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Lari Veneranta tutki väitöskirjassaan siian, muikun, ahvenen ja kuhan lisääntymisalueita sekä niiden sijaintia määrittäviä ympäristötekijöitä pohjoisella Itämerellä.
Väitös: Monikielisten lasten vahvuudet jäävät yhä puutteiden varjoon19.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa koulukeskustelussa monikieliset lapset nähdään usein lähinnä puutteellisen suomen kielen taidon kautta. Venla Rantasen tuore väitöstutkimus kuitenkin paljastaa toisenlaisen puolen: lapset hyödyntävät eri kieliä monipuolisesti, rakentavat niiden avulla ystävyyssuhteita ja he tunnistavat myös syrjintää. Tutkija haastaa koulujärjestelmää ja päättäjiä näkemään monikieliset lapset kokonaisvaltaisina yksilöinä eikä vain kotoutuvina suomen kielen oppijoina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

