Ensimmäiset Kohtaamistaiteen® ohjaajat valmistuivat TAMKista

Koulutuksen antamaa ohjausosaamista moni opiskelijoista aikoo hyödyntää uutena metodina nykyisessä työssään. He voivat myös ponnistaa työelämässä uuteen suuntaan, esimerkiksi Kohtaamistaiteen ohjaajiksi yrittäjinä.

TAMKin koulutuksen opettaja Tuija Widen kiittää opiskelijoitaan:

– Matka ollut tosi mahtava. Nyt kun koulutus päättyy, Kohtaamistaide leviää Suomessa ja te olette viemässä sitä eteenpäin.

Valmistuneiden ryhmään kuuluu muun muassa sairaanhoitaja, diakoniatyöntekijä, museolehtori ja ammattikorkeakoulun opettaja. Kaikilla ensimmäiseen, lukuvuoden mittaiseen koulutukseen osallistuneilla on jonkinlaista taidetaustaa, mutta se ei ollut edellytyksenä osallistumiselle. Myöskään ohjattavien ryhmien jäseniltä ei odoteta harrastuneisuutta.

– Minulla on kokemusasiantuntijuutta epävarmuudesta tarttua pensseliin. Haluan rohkaista ihmisiä kokeilemaan sellaistakin, mistä ovat epävarmoja tai mitä eivät osaa. Työskentelyn menetelmät ja laadukkaat materiaalit auttavat onnistumisessa, sanoo Anna-Mari Paloniitty-Tuominen, yksi koulutuksen osallistujista.

Kohtaamistaiteen ryhmät ovat keskenään hyvin erilaisia. Taidetyöskentely sopii kaikenikäisille, ja sitä voidaan kohdentaa esimerkiksi yhdistyksille, sukupolvi- ja perhetyöhön, maahanmuuttajille tai erityisopetukseen. Ryhmiä voi kutsua koolle myös avoimesti niin, että ilmoittautua voi kuka tahansa. Ryhmän työskentelyyn kuitenkin sitoudutaan koko ajaksi, mikä tukee yhteishengen muodostumista.

Ryhmien erityispiirteiden huomioiminen on ohjaustyössä tärkeää. TAMKin koulutus vahvistaa ohjaajataitoja ja ryhmädynamiikan tunnistamista.

– Työskentelyssä noudatetaan Kohtaamistaiteen eettisiä periaatteita, joissa on huomioitu eri ammattikuntien eettiset koodistot. Kohtaamistaiteen ohjaajan lisäksi ryhmissä on usein apua työparista, joka ymmärtää juuri kyseisen ryhmän erityispiirteet syvällisesti, sanoo opettaja Tuija Widen.

Työskentelyn aluksi ohjaukselle asetetaan tavoitteet. Tavoitteena voi olla vaikkapa ilo, hetken hengähtäminen tai oman luovuuden herättäminen. Työnantajille Kohtaamistaiteen työpajojen järjestäminen työpaikalla kannattaa, sillä ne edistävät työhyvinvointia. Ohjaus voidaan toteuttaa työyhteisön ongelmiin porautuen ja niitä työstäen, mutta myös virkistystoimintana lisäämään yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta uudella tavalla.

– Haluan ohjaajana erityisesti voimaannuttaa muita, mikä samalla antaa minulle voimaa. Hyvässä ohjaajuudessa korostan huomioivaa ja rauhallista, läsnä olevaa tilaa sekä itsensä että muiden kanssa, sanoo opiskelija Sanna Korpihete-Anez.

Kohtaamistaidekokoontumisessa on kolme vaihetta: virittäytyminen, taidetyöskentely ja arvostuskierros. Virittäytymisessä aktivoidaan eri aisteja esimerkiksi haistelemalla tai maistelemalla jotain teemaan kytkeytyvää taikka kuuntelemalla musiikkia. Taidetyöskentelyn lopputuloksena voi olla arabeski, monotypia tai palasista koottu kimono.

Kohtaamistaide eroaa kuvataideterapiasta erityisesti siinä, että se ei taideterapian tavoin pyri analysoimaan työskentelyn tuloksia tai etsimään merkityksiä. Sen sijaan prosessissa keskeistä on se, että jokaiselle taideteokselle annetaan arvostusta ja jokaisesta työstä etsitään ja löydetään kaunista ja hyvää. Uppoutuminen taiteen tekemiseen ja taidemateriaalien käsittelyyn on kuitenkin usein itsessään voimauttavaa ja terapeuttista.

– Minua arvelutti etukäteen esteettisen kauneuden korostaminen. Minulla on aiempia taideterapiaopintoja, ja analysoinnista oli vaikeaa oppia pois. Oman työn arvostamisen oppiminen on ollut palkitsevaa. Opetan luovia terapioita ja kuvallista ilmaisua, ja saan näistä menetelmistä varmasti jonkin osion siihen, sanoo ammattikorkeakoulun opettajana toimiva Kaija Nevalainen.

 

Lisätietoja: opettaja Tuija Widen, tuija.widen@mentorica.fi