Erikoistuvat lääkärit osallistuvat yhä enemmän oman koulutuksensa kehittämiseen – ja se näkyy myönteisinä palautteina

Erikoistumiskoulutuksen ohjauksen laadun palautekyselyyn vastasi 418 erikoistuvaa lääkäriä, kun edellisvuonna vastaajia oli 280. Myös keskiarvo parani hieman edellisvuodesta.

Ohjauksen laadun lisäksi opiskelijat antavat arvionsa siitä, olisivatko he valmiita suosittelemaan työyksikköään kollegoillensa. Tätä mitataan paitsi keskiarvon myös suositteluindeksin eli net promoter scoren (NPS) avulla. Vertaamalla näitä kahta lukua yksikkötasolla voidaan päästä tulokseen, jossa ohjauksen laatu voi olla tyydyttävällä tasolla, mutta silti yksikköä suositellaan esimerkiksi hyvän työilmapiirin vuoksi. Ohjauksen laatu yhdessä suositteluindeksin kanssa antaa hyvin kuvaa yksikön opetuksen tilanteesta.

”Lääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoista psykologian ja logopedian opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä ohjaukseensa ja he suosittelevat työpaikkaansa erittäin mielellään kollegoilleen. Erikoistuvat lääkärit ja lääketieteen kandidaatit ovat kriittisempiä saamaansa ohjaukseen, eivätkä myöskään suosittele työpaikkaansa kollegoillensa yhtä mielellään”, kertoo kehittämispäällikkö Elina Koota.

Yksiköiden välillä ohjauksen laadussa oli paljon vaihtelua, kuten aiempinakin vuosina. Pandemiatilanteesta huolimatta esimerkiksi infektiosairauksien yksikössä tulokset olivat hyvät, vaikka ohjauksesta puuttuu suunnitelmallisuus. Ohjauksen laadun keskiarvo oli hyvällä tasolla eli 7,33, mutta suositteluindeksi erinomaisella tasolla eli 83,33.

”Mielestäni meidän tuloksemme heijastavat hyvin nykytilannetta. Systemaattinen ohjaus on puuttunut tähän saakka, mutta uuden koulutuslääkärin myötä tämäkin asia korjautunee. Infektiosairauksilla on meidän erikoistuvien ja erikoislääkäreidenkin mielestä poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri, ja töihin on kiva tulla. Konsultaatiokynnys on todella matala, erikoislääkäreillä on hyvin aikaa perehtyä ja ohjata, kun heitä konsultoi”, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri Annika Luukkainen pohtii.

”Oman koulutuksensa kehittämiseen osallistuminen todella vaikuttaa. Tämähän on lakiinkin kirjattu. Olemme todella tyytyväisiä, että HUSin erikoistuvat ovat niin laajasti ottaneet asiakseen osallistua erikoistumiskoulutuksensa kehittämistyöhön. Palautekyselyn tuloksista voi nähdä myös sen, että jos yksikössä on hyvä henki, ei järjestelmällisyyden puute ohjauksessa haittaa ihan hirmuisesti”, Elina Koota kommentoi.

Tietoa HUSin ohjauksen laatukyselystä

Clinical Learning Environment and Supervision Scale -järjestelmään perustuvien mittausten avulla saadaan laskettua tunnusluvut koulutuksessa olevien ohjauksen laadulle koko HUSin tasolla, tulosyksiköissä ja vastuuyksiköissä. ​Keräämme HUSissa palautetta ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lisäksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta, lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelijoilta, psykologiopiskelijoilta ja logopediopiskelijoilta.