Erillisen ulkoilualueen aitaaminen vammaisille oppilaille rikkoo yhdenvertaisuuslakia

Pöytyän kunnassa sijaitsevassa peruskoulussa on noudatettu ulkoilumenettelyä, jossa vammaiset oppilaat joutuvat pääsääntöisesti ulkoilemaan rakennustyömaa-aidoista rajatussa häkkimäisessä rakennelmassa. Muut lapset ovat saaneet ulkoilla vapaasti aitaamattomalla piha-alueella.

Lounais-Suomen aluehallintovirastolle tehdyssä kantelussa kantelija moittii koulun toimintaa ja toteaa, että häkkirakennelma on syrjivä eikä kunnioita vammaisten lasten ihmisyyttä. Kantelija painottaa, että vammaisilla oppilailla saattaa muutenkin olla haasteena sosiaalisia vaikeuksia, joten koulun toiminta entisestään vähentää mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden rakentamiseen.

Kantelussa on lisäksi moitittu koulun erityisluokan tiloja, joiden remontoiminen on viivästynyt merkittävästi. Kantelija kuvaa tiloja muun muassa erityisopetukseen soveltumattomiksi, liian ahtaiksi ja wc-tiloja puutteellisiksi.

Kunta: Taustalla pyrkimys oppilaiden turvallisuuteen

Selvityksessään Pöytyän kunta perustelee toimintaansa turvallisuuden edistämisellä. Pihaan rakennetun aidatun alueen tarkoituksena on ollut oppilaiden turvallisuuden takaaminen, koska koulun lähistöllä kulkee vilkkaasti liikennöity tie. Kunnan sivistyslautakunta ei lausunnossaan kiistä, että aidattu alue on alun perin tehty vain erityislapsille. Lautakunta kuitenkin korostaa, että alue on myöhemmin ollut kaikkien koulun oppilaiden käytettävissä. Erityisoppilaat ovat lisäksi voineet henkilökunnan ohjauksessa viettää välituntiaikaa myös pihan aitaamattomalla alueella. Sivistyslautakunta myöntää lausunnossaan, että yhdenvertaisuuden näkökulmasta paras ratkaisu olisi rakentaa aita koko koulun laajan piha-alueen ympäri. Määrärahoja aitaamiseen ei ole myönnetty.

Erityisopetuksen luokkatilojen osalta lautakunta toteaa, että koulussa on tehty useita kuntotutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä. Tilojen laajamittaisempaa remontoimista on käsitelty useissa Pöytyän lautakuntien ja kunnanhallituksen kokouksissa. Haasteita suunnitelman toteuttamiselle on aiheuttanut esimerkiksi budjettiasiat. Vuoden 2020 aikana tehtiin lopulta päätös erityisopetuksen luokkatilojen remontoimisesta. Kunnan mukaan muutostyöt tulevat parantamaan merkittävästi erityisopetuksen luokan toimivuutta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Menettely rikkoo yhdenvertaisuuslakia

Ennen kantelupäätöksen tekemistä Lounais-Suomen aluehallintovirasto pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetulta lausuntoa asiassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa lausunnossaan, että riippumatta siitä, käyttävätkö kaikki oppilaat häkkiä, ratkaisu rajata piha-aluetta on omiaan erottelemaan vammaiset oppilaat muista oppilaista. Tällaista erilliskohteluun ohjaavaa ympäristöä ei voida hyväksyä, koska kunta ja oppilaitos ovat yhdenvertaisuuslain 6. pykälän nojalla velvoitettuja edistämään yhdenvertaisuutta toiminnassaan.

Alla on muita huomioita yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnosta.

• Häkkirakennelma ei ole ainoastaan eri oppilasryhmiä erotteleva vaan myös syrjivä. Yhdenvertaisuuslain 10. pykälän mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta. Kyseisessä tapauksessa vammaisten oppilaiden ulkoilu on pääsääntöisesti ohjattu erilliselle aidatulle alueelle, mikä on haitannut vammaisten oppilaiden mahdollisuutta viettää välituntia yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa.
  
  
• Yhdenvertaisuuslain 11. pykälän mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin, jos erilaisella kohtelulla on hyväksyttävä tavoite ja jos keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Kunta perustelee toimintansa asianmukaisesti perusopetuslain 29. pykälällä, jossa säädetään turvallisesta opiskeluympäristöstä. Kunnan edustajat itsekin toteavat koko piha-alueen aitaamisen olevan toivottava ratkaisu oppimisympäristön turvallisuuden parantamiseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että koska yhdenvertaisuutta edistävä ja kohtuullisella vaivalla toteutettavissa oleva vaihtoehto on olemassa, häkkirakennelmaa ei voida pitää oikeasuhtaisena keinona turvallisuuden toteuttamiseksi. Kunta, koulutuksen järjestäjänä ja koulun pihan aitaamisen määrärahoista vastaavana, on syrjinyt kantelua koskevaa oppilasta.
  
  
• Vammaisten oppilaiden aitaaminen omalle ulkoilualueelle on myös yhdenvertaisuuslain 14. pykälän kieltämää häirintää. Erillisen alueen rajaamista työmaa-aidalla voidaan pitää ihmisarvoa tosiasiallisesti loukkaavana käyttäytymisenä. Valtuutettu arvioi, että ”häkissä” pitäminen synnyttää vammaisia oppilaita nöyryyttävän ja halventavan ilmapiirin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on käytettävissä sovinnon edistämiseen kunnan ja oppilaan välillä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun välittämät sovintosopimukset sisältävät yleensä syrjintään syyllistyneen tahon anteeksipyynnön, sitoutumisen konkreettisiin toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä yhdenvertaisuuslain 23. pykälän mukaisen hyvityksen syrjinnän kohteelle.

Aluehallintovirasto: Kunta on menettelyllä rikkonut myös yleissopimusta lapsen oikeuksista

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on kantelupäätöksessään tarkastellut tilannetta samalla tavoin kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kunnan toiminnan moitittavuutta lisää menettelyn pitkäkestoisuus. Tästä syystä aluehallintovirasto on antanut Pöytyän kunnalle huomautuksen yhdenvertaisuuslain vastaisesta toiminnasta.

Lisäksi erityisopetuksen tilojen puutteellisuus on rikkonut opetukseen osallistuvan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Tilojen puutteellisuus on niin ikään rikkonut

• perusopetuslain 3. pykälän vaatimusta järjestää opetus oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti;
• perusopetuslain 31. pykälän mukaista vammaisen tai muun erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oikeutta saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet.

Alla on tarkempaa tietoa aluehallintoviraston päätöksen perusteluista.

• Pöytyän kunnassa sijaitsevan peruskoulun ulkoilumenettelyssä on rikottu yhdenvertaisuuslain 6. pykälän mukaista velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta koulun toiminnassa. Asiassa toimittu tavalla, joka täyttää yhdenvertaisuuslain 10. pykälän mukaisen välittömän syrjinnän tunnusmerkit sekä 14. pykälän mukaisen häirinnän tunnusmerkit. Ulkoilumenettelyllä on niin ikään rikottu yleissopimusta lapsen oikeuksista. Yleissopimuksen artikla 37 (a) takaa muun muassa, että lasta ei kohdella epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.
  
  
• Perusopetuslain 29. pykälän mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetushallituksen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kerrotaan, että turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että fyysisen turvallisuuden toteutuminen edellyttää muun muassa, että koulurakennukset, opetustilat, piha välineineen, rakennettu lähiympäristö ja ympäröivä luonto ovat turvallisia. Niin ikään on korostettu, että kun kysymys on lapsista ja nuorista, turvallisuutta vaarantavien riskien sietokynnys on asetettava varsin matalalle (Lähde: Turvallisen oppimisympäristön toteutumisen oikeudellisista haasteista peruskoulussa, Hakalehto-Wainio, Suvianna).
  
  
• Pöytyän kunta koulutuksen järjestäjänä on laiminlyönyt oppilaiden fyysistä turvallisuutta erityisopetuksen luokkatilojen ja piha-alueiden osalta. Fyysinen turvallisuus on kärsinyt muun muassa liian ahtaista tiloista, erityisopetukseen soveltumattomista tiloista sekä puutteellisista wc-tiloista. Lisäksi koulun pihalle välituntikäyttöön tehty häkkirakennelma on vaikuttanut negatiivisesti myös erityisoppilaiden sosiaaliseen turvallisuuteen.

Lisätietoa

Viljami Sainio, esittelijä, opetus- ja kulttuuritoimi, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 016 763, etunimi.sukunimi@avi.fi

Matti Jutila, ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, puh. 0295 666 827, etunimi.sukunimi@oikeus.fi