Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan määrät tuplaantuvat: poikasten palautus kotijokiin alkaa

Jaa

Kesäkuussa kaksi vuotta Norjassa laitoskasvatuksessa kasvaneet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset palaavat Mustion- ja Ähtävänjokeen. Ilman apua nämä raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa. Palautus tuplaa Mustion- ja Ähtävänjoen raakkujen määrän ja antaa toivoa niiden tulevaisuudesta. Perjantaina 18.6.2021 järjestetään aiheesta mediatilaisuudet Ähtävän- ja Mustionjoella.

Jokihelmisimpukka eli raakku. Kuva: Jari Ilmonen
Jokihelmisimpukka eli raakku. Kuva: Jari Ilmonen

Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa on käynnissä raakkujen pelastusoperaatio.

- Syksyllä 2016 huonokuntoisia raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Koska Suomessa ei vielä tuolloin ollut raakunpoikasten laitoskasvatustoimintaa, Konnevedellä syntyneet pikkusimpukat lähetettiin kahdeksi vuodeksi Norjan Austevollin kasvatuslaitokseen. Nyt noin viiden millimetrin mittaiseksi kasvaneiden poikasten on aika palata kotijokiinsa, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Mustionjoen raakkukannaksi arvioidaan 1100-1300 kappaletta ja Ähtävänjoen 1000 - 1200 kappaletta. Norjan kasvattamossa oli 1700 Mustionjoen ja 1700 Ähtävänjoen raakun poikasta. Kummastakin populaatiosta 1200 palautetaan kotijokiinsa ja loput jäävät Konneveden tutkimusasemalle geenipankiksi. Palautettavat poikaset tuplaavat siten jokien raakkumäärän. Raakku on kuitenkin lisääntymiskykyinen vasta noin 20 -vuoden iässä ja sitä ennen on vielä monta vaaraa tiellä.

- Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi. Odotukset ovat kuitenkin korkealla. ’Koeputkipoikasten’ selviytymistä kokeiltiin jo vuosi sitten pienellä pioneerijoukolla, joista suurin osa selviytyi ensimmäisestä vuodestaan luonnossa, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Heitteille raakun poikasia ei jätetä. Raakut palautetaan vesistöihin soralaatikoissa, jotta niiden selviytymistä voidaan seurata.

Kutsu mediatilaisuuteen 18.6.2021

Freshabit LIFE IP -hanke järjestää perjantaina 18.6. klo 10.00 mediatilaisuudet sekä Mustion- että Ähtävänjoella. Tervetuloa kokemaan paikan päällä, miten raakkujen palautus tapahtuu. Ilmoittaudu mukaan:

  • Ähtävänjoki: Jukka Pakkala, johtava vesitalousasiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jukka.pakkala@ely-keskus.fi, 0295 027 893
  • Mustionjoki: Juha-Pekka Vähä., hankepäällikkö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., juha-pekka.vaha@luvy.fi, 045 7550 7727

Mikä on Freshabit LIFE IP?

FRESHABIT LIFE IP on suuri sisävesien suojeluprojekti, jossa rakennamme kalateitä, elvytämme jokihelmisimpukan kantoja sekä kunnostamme puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Työmme parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Tuotamme uutta tietoa ja kerromme, mitä veden valtakunnassa tapahtuu.

Seitsemän vuotta kestävässä laajassa hankkeessa teemme erilaisia töitä noin 20 miljoonalla eurolla ympäristön ja luonnon hyväksi. Euroopan unionin myöntämä LIFE-tuen osuus on huomattava osa hankkeen budjetista, jopa 60 prosenttia.

Lisätietoja antavat myös:

Freshabit LIFE IP: Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus, jari.ilmonen@metsa.fi, 040 831 8307

Konneveden tutkimusasema: Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@juy.fi, 040 355 8094

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ähtävänjoki: Johtava vesitalousasiantuntija, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jukka.pakkala@ely-keskus.fi, 0295 027 893
Mustionjoki: Hankepäällikkö, Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., juha-pekka.vaha@luvy.fi, 045 7550 7727
Freshabit LIFE IP: Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus, jari.ilmonen@metsa.fi, 040 831 8307
Konneveden tutkimusasema: Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@juy.fi, 040 355 8094

Kuvat

Jokihelmisimpukka eli raakku. Kuva: Jari Ilmonen
Jokihelmisimpukka eli raakku. Kuva: Jari Ilmonen
Lataa
Hankeosapuolten logot: EU-Life, Natura 2000, Freshabit, Jyväskylän yliopisto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristo ry
Hankeosapuolten logot: EU-Life, Natura 2000, Freshabit, Jyväskylän yliopisto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristo ry
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Algläget i NTM-centralen i Södra Österbottens område tämligen lugnt22.7.2021 14:58:15 EEST | Tiedote

Under den senaste veckan har det på NTM-centralen i Södra Österbottens område observerats blågröna alger (cyanobakterier) vid fem av observationsplatserna som ingår i den riksomfattande uppföljningen. I insjöarna observerades lite alger i Ähtärinjärvi vid observationsplatsen intill Ähtärinrannan koulu och i Evijärvi vid observationsplatsen i Sillankorva. Längs kustområdet observerades lite alger blandade i vattenmassan vid Tankar i Karleby, Storbådan i Vörå och utanför Bergö i Malax. Utöver den riksomfattande alguppföljningen kom också en myndighetsobservation från Etseri kommuns miljöskyddsbyrå, som rapporterade alger vid Ähtärinsalmi i Ähtärinjärvi. Även här uppgavs det vara frågan om en del alger.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen22.7.2021 14:58:14 EEST | Tiedote

Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla levää havaittiin hieman veteen sekoittuneena Kokkolan Tankarilla, Vöyrin Storbådanilla ja Maalahden Bergön edustalla. Valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolinen viranomaishavainto saatiin Ähtärinjärven Ähtärinsalmelta kunnan ympäristösuojelutoimiston ilmoituksesta. Kohteessa levää raportoitiin olevan hieman.

Det varma vädret har gjort att blågröna alger ökat särskilt längs den österbottniska kusten15.7.2021 14:44:42 EEST | Tiedote

Under vecka 28 har det observerats blågröna alger eller cyanobakterier vid tre av de österbottniska observationsplatserna inom den nationella alguppföljningen. Lite blågröna alger observerades vid observationsplatserna i Kaskö, Storbådan i Vörå och Sillankorva i Evijärvi. Utöver den nationella alguppföljningen har utomstående sakkunniga gjort algobservationer i Pjelaxfjärden i Närpes, utanför Kaskö, i Köklot skärgård i Korsholm samt vid Mickelsörarna och i norra delen av Oravaisfjärden i Vörå. Vid de nämnda platserna observerades en aning alger som i huvudsak var blandade i vattenmassan.

Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa15.7.2021 14:44:41 EEST | Tiedote

Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja tehtiin Närpiön Pjelaxfjärdenissä, Kaskisten edustalla, Mustasaaren Köklotin saaristossa sekä Vöyrin Mikkelinsaarilla ja Oravaistenlahden pohjoisosassa. Mainituissa kohteissa levää havaittiin hieman pääosin veteen sekoittuneena.

Undersökningar av markbottnen inför broreparationer inleds på riksväg 8 (Österbotten)9.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

På riksväg 8 utförs undersökningar av markbottnen och terrängmätningar inför kommande förnyelser av broar. Arbetet utförs i Pedersöre och Kristinestads kommuner, där bron över Lappfjärds å och bron vid Jåksholmen förnyas under år 2022. De gamla broarna rivs och nya byggs i stället. Tillsvidare är broarna inte i så dåligt skick att de skulle medföra hastighets- eller viktbegränsningar för trafiken.

Maaperän pohjatutkimukset siltojen uusimista varten alkavat valtatiellä 8 (Pohjanmaa)9.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Valtatiellä 8 tehdään lähiviikkojen aikana maaperän pohjatutkimuksia ja maastomittauksia siltojen uusimista varten. Työt sijoittuvat Pedersören ja Kristiinankaupungin kuntien alueelle, joissa tullaan vuonna 2022 uusimaan Lapväärtinjoen ja Joksholman sillat. Vanhat sillat tullaan purkamaan ja tilalle rakennetaan uudet sillat. Siltojen kunnot eivät aiheuta toistaiseksi valtatien liikenteelle nopeus- tai painorajoituksia.

Algobservationerna fortsätter i NTM-centralen i Södra Österbottens område (landskapen i Österbotten)8.7.2021 13:54:05 EEST | Tiedote

Vecka 27 har blågröna alger observerats på två av de riksomfattande algobservationsplatserna i de österbottniska landskapen. Lite alger observerades utanför Jakobstad och i Kuortaneenjärvi. Utan-för den riksomfattande alguppföljningen har sakkunniga från hälsovårdsmyndigheten påträffat alger på badstränderna i Halsuanjärvi och Räyringinjärvi samt vid Vitsand och Rödbergen utanför Karleby.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme