Erityistoimitiloista päänvaivaa maakunnille

Uusi sote-lakiluonnos jättää kunnat epävarmuuteen siitä, mitä niiden omistamille sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloille tapahtuu jatkossa. Kunnissa ollaan huolissaan riskeistä, joita tilojen tyhjilleen jääminen voi aiheuttaa. Kuntien lisäksi asiaa joutuvat pohtimaan valtakunnallisesti toimivat kuntayhtymät. Vaalijalan, Etevan ja Kårkullan kuntayhtymissä on erityispalveluita varten rakennettuja useita tiloja, joissa on erityisratkaisuja. Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen ja Eteva kuntayhtymän toimitusjohtaja Marika Metsähonkala sekä Kårkulla kuntayhtymän asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen päällikkö Susanne Karlsson sanovat, että jokaisessa maakunnassa ei voida tuottaa kannattavasti erityispalveluille tarvittavia tiloja.

–Mielestämme ei ole realistista, että joka kunnassa on tarjolla vaativampia palveluita käyttäville asiakkaille palveluita ja tiloja. Kannattava toiminta ratkaistaan nykyisenkaltaisilla keskitetyillä palveluilla.

Jokinen, Metsähonkala ja Karlsson ottavat myös kantaa kiinteistöjen hallintaoikeuden malliin.

–Sopivatko erityispalveluihin neljän vuoden sopimukset hyvinvointialueiden välillä? Tässä on kysymys myös näiden asiakkaiden kodeista. Asukkaiden ja heidän perheidensä täytyy voida luottaa, että palvelut ja asuminen ovat pysyviä.

Esimerkiksi Etevan kehitysvammapsykiatrisessa tutkimus- ja kriisiyksikössä Hämeenlinnassa on erityispalveluita varten rakennetuissa rivitalossa viisi asuntoa ja paritalossa kuusi asuntoa sekä kriisi- ja intensiiviyksikkö Atrium. Ohjaus ja valvonta ovat ympärivuorokautisia, missä apuna hyödynnetään myös tiloihin rakennettua turvatekniikkaa. 

–Kun asiakas saapuu meille kriisissä, vaaditaan asumiselta ja yhteisiltä tiloilta erityisiä piirteitä. Ryhmäkoot ovat pienet, ja tilat ovat fyysisesti selkeät ja rauhoittavat. Yksiköissä on omat turvahuoneet, jos oma huone tuntuu turvattomalta ja asukasturvallisuus vaarantuu. Paritalon voi jakaa vielä pienempiin ryhmätiloihin asiakastarpeen mukaan. Asiantuntijatilat on sijoitettu rivitalorakennuksen päälle, kertoo Hämeenlinnan kehitysvammapsykiatrian yksikön palvelupäällikkö Riikka Ahtila tilojen erityisvaatimuksista.

Ahtila sanoo, että tilat eivät näytä ulkopuolisen mielestä kodinomaiselta, mutta kriisissä olevan autisminkirjon tai kehitysvammaisen asiakkaan päänsisäinen elämä voi olla vilkasta ja ahdistavaa. Selkeät tilat auttavat heitä jäsentämään arkea.

–Tällä  hetkellä erityistä tukea tarvitseville asiakkaille on liian vähän juuri heidän tarpeisiinsa suunnattuja tiloja. Palveluissa vaaditaan myös henkilökunnan laajaa ja monialaista osaamista. Sen vuoksi keskitettyjä palveluyksikköjä tarvitaan, Ahtila sanoo.

Eteva rakentaa parhaillaan Mäntsälään uutta 21-paikkaista asumisyksikköä ja kesällä Kastanjakujan asumisyksikkö aloitti toimintansa Vantaalla. Vaalijalan kuntayhtymä rakentaa Pieksämäelle Neonpeltoon uusia kriisiyksikön tiloja.

Vaalijalan kuntayhtymälle valmistui joulukuussa 15-paikkainen lasten ja perheiden kuntoutusyksikkö ja se rakentaa Nenonpeltoon Pieksämäelle uudet 12-paikkaisen kriisiyksikön tilat vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Kårkullan kuntayhtymä on viime keväänä rakentanut 12-paikkaisen kriisi-, tutkimus- ja kuntoutusyksikön Paraisille. Tilat on suunniteltu asiakkaiden erityistarpeita silmällä pitäen. Samassa talossa toimii myös osa Asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen henkilökunnasta. Yksikön toiminta takaa kehitysvammaisille ja autismikirjon asiakkaille palvelua heidän omalla äidinkielellään, mikä on edellytyksenä hyvän hoitosuhteen luomiseen.

–Sote-uudistuksen jälkeen maakunnat tulevat olemaan huolissaan nousevista kustannuksista. Toivottavasti erityisten ihmisten asumisesta ei tule osa maakuntien elinkeinopoliittista kilpailua, Ilkka Jokinen sanoo.