Ensi- ja turvakotien liitto

Eron jälkeistä vainoa kokeva lapsi voi jäädä ilman apua

Jaa
Vakavaan eron jälkeiseen vainoon hakee apua lähes 300 henkilöä vuosittain Tukikeskus Varjosta. Yhteydenottojen määrä on kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Suurimmalla osalla vainotuista on alaikäisiä lapsia, jotka ovat avun tarpeessa. Vainoaja voi estää lapsen avunsaannin kokonaan, jos hänellä on yhteishuoltajana päätösvaltaa lapsen asioihin.

Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Väkivallasta vapaaksi -Viola ry:n yhteinen Tukikeskus Varjo auttaa eron jälkeistä vainoa tai pakottavaa kontrollia kokevia vanhempia. Vainoa kokeneissa perheissä koetaan erityisen vaikeaksi lasten oikeuksien toteutuminen, koska vainoa ei ilmiönä edelleenkään tunnisteta. Tukikeskus Varjo tukee vainon uhreja avun saamisessa, pyrkii toimimaan siltana apua tarvitsevien perheiden ja julkisten palveluiden välillä, ja jakaa tutkittua tietoa ja ymmärrystä eteenpäin palveluverkoston rakenteiden muuttamiseksi. Tukikeskus Varjossa lasten avun tarve pyritään kartoittamaan jokaisen aikuisenkin asiakkaan kohdalla ja suosittamaan tarvittaessa omaa työskentelyä aikuisasiakkaiden lapsille.

Vainoa kokevat hakevat apua itselleen sekä lapsilleen vainon aiheuttamiin oireisiin erilaisista palveluista. Tukikeskus Varjon aikuisasiakkaiden lapset ovat usein lastensuojelun, perhesosiaalityön, kriisi- tai väkivaltatyön avopalveluiden, perheneuvolan, oppilashuollon tai muun tukipalvelun asiakkaita. Monesti ensimmäistä kertaa Tukikeskus Varjoon yhteyttä ottavat vanhemmat kuitenkin kertovat, että lasten avun tarve on jäänyt aiemmin huomioimatta palveluissa. Joskus lapselle on suositeltu ammattilaisen toimesta apua, mutta vainoava vanhempi kieltää lapsen avuntarpeen. Lapsella tulisi olla oikeus väkivallattomaan elämään ja saada tarvitsemaansa hoitoa, mutta erityisen haastavia näiden oikeuksien toteutumisen kannalta ovat ne tilanteet, joissa vainoavalla tai väkivaltaisella vanhemmalla on yhteisvanhemmuuden kautta päätösvaltaa lapsen asioihin, eikä hän tunnista tai tunnusta lapsen avuntarvetta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen suosituksesta huolimatta.

Vainoa kokevien yhteydenotot kolminkertaistuneet

Tutkimusten mukaan eron jälkeinen vaino aiheuttaa lapsissa turvattomuutta sekä erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Vanhempaan kohdistuvassa vainossa lasta saatetaan käyttää hyväksi mustamaalaamalla toista vanhempaa, manipuloimalla tai kaltoinkohtelemalla lasta. Näin lapsi joutuu vanhempaan kohdistuvan vainon sijaiskärsijäksi ja joskus tahtomattaan jopa vainon mahdollistajaksi.
Tukikeskus Varjon palveluihin hakeutuu noin 150 asiakasta vuodessa, lisäksi Varjosta annetaan neuvontapalvelua vuosittain noin 150 vainon uhrille, tai vainon uhrien kanssa työskenteleville muiden alojen ammattilaisille. Yhteydenottojen määrä on kolminkertaistunut vuoteen 2020 verrattuna. Todellisen vainon uhrien vuosittaisen määrän arvioidaan olevan moninkertaisesti suurempi.

Vainoa kokevien lasten tilanteesta webinaari

Vakavan eron jälkeisen vainon ja pakottavan kontrollin kohteena elävien perheiden lasten oikeudet toteutuvat heikosti palvelujärjestelmässä. Vainon katkaiseminen on haastavaa, ja siksi lapsia olisi pystyttävä turvaamaan paremmin vainosta huolimatta. Tukikeskus Varjo järjestää asiantuntijoille webinaarin 20.12.2021 aiheesta lasten asema ja oikeudet eron jälkeisen vainon ja pakottavan kontrollin tilanteissa. Webinaarissa tuodaan esiin, kuinka pitkittyneissä pakottavan kontrollin ja vainon tilanteissa lasten ääni ja avun tarve voivat jäädä huomioimatta palvelujärjestelmässä, eikä lapselle vainosta aiheutuvaa vahinkoa tunnisteta.
Webinaarissa kuullaan neljää ulkomaista asiantuntijaa, joiden esitykset liittyvät lasten turvallisuuden ja aseman parantamiseen eron jälkeistä vainoa ja pakottavaa kontrollia kokeneissa perheissä. Professori Maria Erikssonin kertoo Ruotsin uudesta 1.7.2021 voimaan astuneesta laista ”barnfridsbrott” – vapaasti suomennettuna lapsirauhanrikos - jolla on pyritty parantamaan rikokselle altistuneen lapsen oikeudellista asemaa. Englannin vainoamiskeskuksesta (National Stalking Clinic) saapuvat psykologit Sara Henley ja Dr. Alan Underwood kertomaan lasten turvallisuuden huomioimisesta vainoajien kanssa tehtävässä työssä. Dr. Emma Katz kertoo pakottavasta kontrollista lapsen kokemuksena sekä sen vaikutuksista lapsiin aiheen tämänhetkisenä johtavana tutkijana.

Ulkomaisten esitysten lisäksi päivän avaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari lapsistrategian esittelyllä. Myöhemmin kuullaan kahden vainoa kokeneen äidin kertomukset siitä, kuinka heidän perheensä on kohdattu palvelujärjestelmässä ja päivän päätteeksi webinaarissa kokoontuu asiantuntijapaneeli pohtimaan yhdessä sitä, millä keinoin lasten oikeuksien toteutumista voisi pyrkiä parantamaan Suomessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tukikeskus Varjo, Tiina Arpiainen, puh. 050 594 7459

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Tukikeskus Varjo on erikoistunut eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisäämiseen ja vainoamisen ennaltaehkäisyyn. Tukikeskus Varjo toimii valtakunnallisesti sekä paikallisesti Etelä-Savon, Vantaan ja Oulun alueella. Toiminnasta vastaavat Oulun ensi- ja turvakoti ry ja Viola-väkivallasta vapaaksi ry, jotka ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Tarja Filatov jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana22.4.2024 13:26:28 EEST | Tiedote

Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tarja Filatov (Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry). Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsenenä toiminut Kristiina Teerikangas, (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry) sekä uusiksi jäseniksi Sari Ala-Heikkilä (Vaasan ensi- ja turvakoti ry), Terhi Heikkilä (Lapin ensi- ja turvakoti ry) sekä Johanna Suvensalmi (Helsingin ensikoti ry).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye