Eron jälkeistä vainoa kokeva lapsi voi jäädä ilman apua
Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Väkivallasta vapaaksi -Viola ry:n yhteinen Tukikeskus Varjo auttaa eron jälkeistä vainoa tai pakottavaa kontrollia kokevia vanhempia. Vainoa kokeneissa perheissä koetaan erityisen vaikeaksi lasten oikeuksien toteutuminen, koska vainoa ei ilmiönä edelleenkään tunnisteta. Tukikeskus Varjo tukee vainon uhreja avun saamisessa, pyrkii toimimaan siltana apua tarvitsevien perheiden ja julkisten palveluiden välillä, ja jakaa tutkittua tietoa ja ymmärrystä eteenpäin palveluverkoston rakenteiden muuttamiseksi. Tukikeskus Varjossa lasten avun tarve pyritään kartoittamaan jokaisen aikuisenkin asiakkaan kohdalla ja suosittamaan tarvittaessa omaa työskentelyä aikuisasiakkaiden lapsille.
Vainoa kokevat hakevat apua itselleen sekä lapsilleen vainon aiheuttamiin oireisiin erilaisista palveluista. Tukikeskus Varjon aikuisasiakkaiden lapset ovat usein lastensuojelun, perhesosiaalityön, kriisi- tai väkivaltatyön avopalveluiden, perheneuvolan, oppilashuollon tai muun tukipalvelun asiakkaita. Monesti ensimmäistä kertaa Tukikeskus Varjoon yhteyttä ottavat vanhemmat kuitenkin kertovat, että lasten avun tarve on jäänyt aiemmin huomioimatta palveluissa. Joskus lapselle on suositeltu ammattilaisen toimesta apua, mutta vainoava vanhempi kieltää lapsen avuntarpeen. Lapsella tulisi olla oikeus väkivallattomaan elämään ja saada tarvitsemaansa hoitoa, mutta erityisen haastavia näiden oikeuksien toteutumisen kannalta ovat ne tilanteet, joissa vainoavalla tai väkivaltaisella vanhemmalla on yhteisvanhemmuuden kautta päätösvaltaa lapsen asioihin, eikä hän tunnista tai tunnusta lapsen avuntarvetta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen suosituksesta huolimatta.
Vainoa kokevien yhteydenotot kolminkertaistuneet
Tutkimusten mukaan eron jälkeinen vaino aiheuttaa lapsissa turvattomuutta sekä erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Vanhempaan kohdistuvassa vainossa lasta saatetaan käyttää hyväksi mustamaalaamalla toista vanhempaa, manipuloimalla tai kaltoinkohtelemalla lasta. Näin lapsi joutuu vanhempaan kohdistuvan vainon sijaiskärsijäksi ja joskus tahtomattaan jopa vainon mahdollistajaksi.
Tukikeskus Varjon palveluihin hakeutuu noin 150 asiakasta vuodessa, lisäksi Varjosta annetaan neuvontapalvelua vuosittain noin 150 vainon uhrille, tai vainon uhrien kanssa työskenteleville muiden alojen ammattilaisille. Yhteydenottojen määrä on kolminkertaistunut vuoteen 2020 verrattuna. Todellisen vainon uhrien vuosittaisen määrän arvioidaan olevan moninkertaisesti suurempi.
Vainoa kokevien lasten tilanteesta webinaari
Vakavan eron jälkeisen vainon ja pakottavan kontrollin kohteena elävien perheiden lasten oikeudet toteutuvat heikosti palvelujärjestelmässä. Vainon katkaiseminen on haastavaa, ja siksi lapsia olisi pystyttävä turvaamaan paremmin vainosta huolimatta. Tukikeskus Varjo järjestää asiantuntijoille webinaarin 20.12.2021 aiheesta lasten asema ja oikeudet eron jälkeisen vainon ja pakottavan kontrollin tilanteissa. Webinaarissa tuodaan esiin, kuinka pitkittyneissä pakottavan kontrollin ja vainon tilanteissa lasten ääni ja avun tarve voivat jäädä huomioimatta palvelujärjestelmässä, eikä lapselle vainosta aiheutuvaa vahinkoa tunnisteta.
Webinaarissa kuullaan neljää ulkomaista asiantuntijaa, joiden esitykset liittyvät lasten turvallisuuden ja aseman parantamiseen eron jälkeistä vainoa ja pakottavaa kontrollia kokeneissa perheissä. Professori Maria Erikssonin kertoo Ruotsin uudesta 1.7.2021 voimaan astuneesta laista ”barnfridsbrott” – vapaasti suomennettuna lapsirauhanrikos - jolla on pyritty parantamaan rikokselle altistuneen lapsen oikeudellista asemaa. Englannin vainoamiskeskuksesta (National Stalking Clinic) saapuvat psykologit Sara Henley ja Dr. Alan Underwood kertomaan lasten turvallisuuden huomioimisesta vainoajien kanssa tehtävässä työssä. Dr. Emma Katz kertoo pakottavasta kontrollista lapsen kokemuksena sekä sen vaikutuksista lapsiin aiheen tämänhetkisenä johtavana tutkijana.
Ulkomaisten esitysten lisäksi päivän avaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari lapsistrategian esittelyllä. Myöhemmin kuullaan kahden vainoa kokeneen äidin kertomukset siitä, kuinka heidän perheensä on kohdattu palvelujärjestelmässä ja päivän päätteeksi webinaarissa kokoontuu asiantuntijapaneeli pohtimaan yhdessä sitä, millä keinoin lasten oikeuksien toteutumista voisi pyrkiä parantamaan Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tukikeskus Varjo, Tiina Arpiainen, puh. 050 594 7459
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI
09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi
Tukikeskus Varjo on erikoistunut eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisäämiseen ja vainoamisen ennaltaehkäisyyn. Tukikeskus Varjo toimii valtakunnallisesti sekä paikallisesti Etelä-Savon, Vantaan ja Oulun alueella. Toiminnasta vastaavat Oulun ensi- ja turvakoti ry ja Viola-väkivallasta vapaaksi ry, jotka ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Lapsiin kohdistunut lähisuhdeväkivalta kotona on lisääntynyt23.6.2025 10:58:59 EEST | Tiedote
Lasten kokema fyysinen ja henkinen väkivalta vanhempien taholta on lisääntynyt. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi. Ensi- ja turvakotien liiton paneelissa SuomiAreenassa etsitään ratkaisuja tilanteeseen.
Pakolaisnuoria yli 30 vuotta kotouttaneen perheryhmäkodin toiminta loppuu11.6.2025 10:57:02 EEST | Tiedote
Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodissa on 33 vuoden aikana tuettu suomalaiseen yhteiskuntaan noin 200 ilman huoltajaa Suomeen saapunutta alaikäistä pakolaisnuorta. Toiminta päättyy heinäkuussa 2025, kun Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kilpailutuksessa ei tullut jatkoa.
Miina Sillanpään perustamat ensikodit auttavat vauvaperheitä edelleen3.6.2025 10:21:28 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 4. kesäkuuta vietetään kansalaisvaikuttaja Miina Sillanpään syntymäpäivää. Sillanpää perusti ensimmäiset ensikodit yksihuoltajaäitien tueksi yli 80 vuotta sitten Helsinkiin, Ouluun, Turkuun ja Tampereelle. Nämä kaikki ja kuusi muuta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikotia voivat edelleen hyvin ja auttavat vuosittain yli 500 vauvaperhettä uuteen alkuun.
Vauvaperheille uusi mahdollisuus päihdekuntoutuksen avulla30.4.2025 10:24:00 EEST | Tiedote
Suomessa kehitetty Pidä kiinni® -hoitomalli on osoittautunut merkittäväksi avuksi päihdeongelmaisille vanhemmille ja heidän pienille lapsilleen. Laaja seurantatutkimus vahvistaa, että hoito edistää vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta sekä tukee perheen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kuntoutuksen ansiosta vanhemmilla on mahdollisuus päihteettömään elämään yhdessä lapsensa kanssa.
Tarja Filatov jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana28.4.2025 14:38:35 EEST | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tarja Filatov (Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry). Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Sirpa Paatero (Kymenlaakson ensi- ja turvakoti ry). Valinnat tehtiin Ensi- ja turvakotien liiton liittokokouksessa 27.4.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme