Erot tupakkatuotteiden käytössä ovat kasvaneet väestöryhmien välillä
25.1.2021 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tupakointi on merkittävä ennenaikaisen kuoleman syy. Tupakkatuotteiden käyttö on jakautunut epätasaisesti väestöryhmien kesken ja aiheuttaa eriarvoisuutta terveydessä: matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat tupakoivat yleisemmin ja lopettavat tupakoinnin harvemmin kuin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat.
VTM Otto Ruokolainen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt tupakkatuotteiden käytön sosioekonomisia eroja, tupakoinnin lopettamista ennustavia tekijöitä ja väestön suhtautumista tupakkapolitiikkaan Suomessa.
– Tupakkatuotteiden käyttöön liittyvien sosioekonomisten erojen tunteminen väestössä on tärkeää, jotta terveyspoliittisia toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein, Ruokolainen sanoo.
Ruokolainen on väitöstutkimuksessaan käyttänyt aineistonaan väestökyselyitä, jotka ulottuivat vuodesta 1978 vuoteen 2017. Vastaajien määrä kyselyissä vaihteli vajaan tuhannen ja lähes 400 000:n välillä. Sosioekonomisen aseman mittarina tutkimuksessa käytettiin koulutusta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet: matalammin koulutetut tupakoivat korkeasti koulutettuja enemmän. Tämä yhteys havaittiin myös nuorilla.
Ammatillisesti orientoituneet pojat käyttivät nuuskaa todennäköisemmin kuin akateemisesti orientoituneet, mutta erot olivat maltillisemmat kuin tupakoinnissa. Erot kuitenkin kasvoivat tutkittavana ajanjaksona.
– Nuuskan käyttö ammattikoulutaustaisten poikien keskuudessa kasvoi 4 prosentista 13 prosenttiin vuodesta 2008 vuoteen 2017, Ruokolainen täsmentää.
Tukea tumppaamiseen - parempaa terveyden tasa-arvoa
Tupakoinnin lopettaminen onnistui tutkimuksen mukaan yleisemmin korkeasti koulutetussa aikuisväestössä. Tämä on osasyy väestöryhmien välillä ilmenevään eroon tupakoinnissa.
– Terveydenhuollossa tulisi kysyä aktiivisesti tupakoinnista ja tarjota tukea sen lopettamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella eritoten matalasti koulutetut ja tupakasta vahvasti riippuvaiset hyötyisivät ammattilaisten tuesta tupakoinnin lopettamisessa, Ruokolainen toteaa.
– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tulevien terveyspoliittisten toimenpiteiden tulisi keskittyä paitsi vähentämään tupakkatuotteiden käyttöä myös kaventamaan sosioekonomisia eroja tupakkatuotteiden käytössä, Ruokolainen summaa. Tämä vähentäisi terveyden eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Lisätietoja:
VTM Otto Ruokolainen
puh.: 029 524 6241
sähköposti: otto.ruokolainen@thl.fi
VTM Otto Ruokolainen väittelee 29.1.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic differences in the use of tobacco: Finnish population-based studies" (Tupakkatuotteiden käytön sosioekonomiset erot). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, sali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Tea Lallukka.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme