Helsingin yliopisto

Erot tupakkatuotteiden käytössä ovat kasvaneet väestöryhmien välillä

Jaa

Tupakointi on vähentynyt Suomessa viimeisten 40 vuoden aikana. Sen sijaan erot tupakkatuotteiden käytön yleisyydessä eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat kasvaneet, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Tupakointi on merkittävä ennenaikaisen kuoleman syy. Tupakkatuotteiden käyttö on jakautunut epätasaisesti väestöryhmien kesken ja aiheuttaa eriarvoisuutta terveydessä: matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat tupakoivat yleisemmin ja lopettavat tupakoinnin harvemmin kuin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat.

VTM Otto Ruokolainen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt tupakkatuotteiden käytön sosioekonomisia eroja, tupakoinnin lopettamista ennustavia tekijöitä ja väestön suhtautumista tupakkapolitiikkaan Suomessa.

– Tupakkatuotteiden käyttöön liittyvien sosioekonomisten erojen tunteminen väestössä on tärkeää, jotta terveyspoliittisia toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein, Ruokolainen sanoo.

Ruokolainen on väitöstutkimuksessaan käyttänyt aineistonaan väestökyselyitä, jotka ulottuivat vuodesta 1978 vuoteen 2017. Vastaajien määrä kyselyissä vaihteli vajaan tuhannen ja lähes 400 000:n välillä. Sosioekonomisen aseman mittarina tutkimuksessa käytettiin koulutusta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet: matalammin koulutetut tupakoivat korkeasti koulutettuja enemmän. Tämä yhteys havaittiin myös nuorilla.

Ammatillisesti orientoituneet pojat käyttivät nuuskaa todennäköisemmin kuin akateemisesti orientoituneet, mutta erot olivat maltillisemmat kuin tupakoinnissa. Erot kuitenkin kasvoivat tutkittavana ajanjaksona.

– Nuuskan käyttö ammattikoulutaustaisten poikien keskuudessa kasvoi 4 prosentista 13 prosenttiin vuodesta 2008 vuoteen 2017, Ruokolainen täsmentää.

Tukea tumppaamiseen - parempaa terveyden tasa-arvoa

Tupakoinnin lopettaminen onnistui tutkimuksen mukaan yleisemmin korkeasti koulutetussa aikuisväestössä. Tämä on osasyy väestöryhmien välillä ilmenevään eroon tupakoinnissa.

– Terveydenhuollossa tulisi kysyä aktiivisesti tupakoinnista ja tarjota tukea sen lopettamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella eritoten matalasti koulutetut ja tupakasta vahvasti riippuvaiset hyötyisivät ammattilaisten tuesta tupakoinnin lopettamisessa, Ruokolainen toteaa.

–  Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tulevien terveyspoliittisten toimenpiteiden tulisi keskittyä paitsi vähentämään tupakkatuotteiden käyttöä myös kaventamaan sosioekonomisia eroja tupakkatuotteiden käytössä, Ruokolainen summaa. Tämä vähentäisi terveyden eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

Lisätietoja:

VTM Otto Ruokolainen
puh.: 029 524 6241
sähköposti: otto.ruokolainen@thl.fi

VTM Otto Ruokolainen väittelee 29.1.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic differences in the use of tobacco: Finnish population-based studies" (Tupakkatuotteiden käytön sosioekonomiset erot). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, sali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Tea Lallukka.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä.
Tilaisuuden lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija 
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme