Esko Kivisaaren kolumni: Yrittäjien eläkevakuutus ei ole sijoitus, vaan se on vakuutus
Vakuutuksella on huono maine yrittäjien keskuudessa. Vertailukohteena näyttää olevan maksujen sijoittaminen esimerkiksi sijoitusrahastoon tai oman yrityksen toimintaan. Vertailussa unohtuu ainakin se, että YEL on paljon muutakin kuin säästöä vanhuuseläkeaikaan. Se antaa turvaa työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Lisäksi sen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahaa. YEL ei ole sijoitus vaan se on vakuutus.
YEL:n roolia hämmentää ajatus ns. takuueläkkeestä. Yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan. Karttuva etuus jää nimittäin takuueläkkeen alapuolelle. Kärjistettynä voisi sanoa, että vakuutuksen aloittaminen ei koskaan kannata. Jos yrittäjällä on perusteet lain sallimaan työtulon maksimiin, niin ensimmäisenä vuonna karttunut eläke alittaa takuueläkkeen. Kunakin seuraavana vuonna sama logiikka pätee, ja oikeastaan vakuutusta ei koskaan ’kannata’ aloittaa.
Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta. Erityisesti silloin korostuu vakuutuksen idea keskinäisestä riskin jaosta.
Yrittäjän on lain mukaan otettava vakuutus, kun yrittäjätoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja kun työtulo on vähintään 8 063, 57 euroa vuodessa. Yrittäjän työtulo on arvionvarainen rahamäärä, joka vastaa vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. On puhuttelevaa verrata tätä työntekijän eläkevakuutukseen (TyEL).
TyEL:n puolella työnteko vakuutetaan ilman ajallista kestoa ja kaikki maksettu palkka hyvin pienestä vähimmäisrajasta lähtien lasketaan mukaan. Tilanne ei ole aina ollut näin. Kun TyEL (tai aiemmin TEL) tuli voimaan vuonna 1962, haluttiin välttää merkityksettömäksi koetuista työsuhteista aiheutuva turhaksi katsottu paperityö. Esimerkiksi työsuhteen vähimmäiskeston piti olla usean kuukauden mittainen. Lyhyempiä työsuhteita ei tarvinnut vakuuttaa.
Vuosien kuluessa TyEL-vakuutusta on kehitetty entistä kattavammaksi. Kaikesta palkkatyöstä maksetusta palkasta karttuu työeläkettä. Alkuvaiheessa karttuva turva jää takuueläkkeen alapuolelle. Tärkeänä on kuitenkin pidetty ajatusta, että ajan mittaan palkasta karttuva turva muodostuu takuueläkettä korkeammaksi ja korvaa kohtuullisesti kulutustason eläkkeelle siirryttäessä. TyEL-vakuutuksessa koetaan vieraaksi ajatus siitä, että alkuvaiheessa maksetut vakuutusmaksut olisivat turhia.
Myös YEL-vakuutuksessa aika- ja vähimmäisrajat otettiin käyttöön samasta syystä kuin vanhassa TEL:ssä. Vakuutusten kehitys ei kuitenkaan ole jatkunut samanlaisena. YEL:ssä rajat ovat säilyneet ennallaan samalla, kun TyEL:n puolella kaikki työnteko on tullut vakuutettavaksi. Yrittäjillä on toki mahdollisuus ottaa vapaaehtoisesti vakuutus tilanteessa, jossa toiminta on rajojen alapuolella.
YEL-vakuutuksen uudistamiseen liittyvässä keskustelussa on esitetty ajatuksia, että vakuuttamisen alarajaa pitäisi korottaa, jotta vakuuttaminen olisi kannustavaa ja sijoituksena hyödyllistä. Ajatus on väärä. Alarajan korottamisen sijaan yritystoiminnan keston vähimmäisaika on poistettava ja euromääräinen alaraja asetettava samalle tasolle kuin TyEL:ssä.
Alun YEL-maksujen alhainen karttuma luo pohjan, jolta vanhuuseläketurva aikanaan nousee yli takuueläkkeen. Samalla yrittäjä tulee kohtuullisella tasolla mukaan muun sosiaaliturvan piiriin. Tarvittaessa hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan on löydettävissä helposti sovellettava kriteeri työtulon tason määrittelyyn. Sopiva taso voidaan johtaa verotuksesta.
Muutoksella YEL:stä tulee hyvä sijoitus, ei kuitenkaan aivan tavallisessa merkityksessä. Tämä sijoitus takaa, että yrittäjä on tasavertaisesti osallisena hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa ja etuuksissa. Hän kantaa oman osuutensa kustannuksista ja saa kaikille kuuluvan sosiaaliturvan, joka vanhuuseläkkeen lisäksi sisältää turvan sairauden, työttömyyden ja kuoleman varalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
