Esko Kivisaaren kolumni: Yrittäjien eläkevakuutus ei ole sijoitus, vaan se on vakuutus
21.4.2021 14:54:34 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Vakuutuksella on huono maine yrittäjien keskuudessa. Vertailukohteena näyttää olevan maksujen sijoittaminen esimerkiksi sijoitusrahastoon tai oman yrityksen toimintaan. Vertailussa unohtuu ainakin se, että YEL on paljon muutakin kuin säästöä vanhuuseläkeaikaan. Se antaa turvaa työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Lisäksi sen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahaa. YEL ei ole sijoitus vaan se on vakuutus.
YEL:n roolia hämmentää ajatus ns. takuueläkkeestä. Yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan. Karttuva etuus jää nimittäin takuueläkkeen alapuolelle. Kärjistettynä voisi sanoa, että vakuutuksen aloittaminen ei koskaan kannata. Jos yrittäjällä on perusteet lain sallimaan työtulon maksimiin, niin ensimmäisenä vuonna karttunut eläke alittaa takuueläkkeen. Kunakin seuraavana vuonna sama logiikka pätee, ja oikeastaan vakuutusta ei koskaan ’kannata’ aloittaa.
Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta. Erityisesti silloin korostuu vakuutuksen idea keskinäisestä riskin jaosta.
Yrittäjän on lain mukaan otettava vakuutus, kun yrittäjätoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja kun työtulo on vähintään 8 063, 57 euroa vuodessa. Yrittäjän työtulo on arvionvarainen rahamäärä, joka vastaa vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. On puhuttelevaa verrata tätä työntekijän eläkevakuutukseen (TyEL).
TyEL:n puolella työnteko vakuutetaan ilman ajallista kestoa ja kaikki maksettu palkka hyvin pienestä vähimmäisrajasta lähtien lasketaan mukaan. Tilanne ei ole aina ollut näin. Kun TyEL (tai aiemmin TEL) tuli voimaan vuonna 1962, haluttiin välttää merkityksettömäksi koetuista työsuhteista aiheutuva turhaksi katsottu paperityö. Esimerkiksi työsuhteen vähimmäiskeston piti olla usean kuukauden mittainen. Lyhyempiä työsuhteita ei tarvinnut vakuuttaa.
Vuosien kuluessa TyEL-vakuutusta on kehitetty entistä kattavammaksi. Kaikesta palkkatyöstä maksetusta palkasta karttuu työeläkettä. Alkuvaiheessa karttuva turva jää takuueläkkeen alapuolelle. Tärkeänä on kuitenkin pidetty ajatusta, että ajan mittaan palkasta karttuva turva muodostuu takuueläkettä korkeammaksi ja korvaa kohtuullisesti kulutustason eläkkeelle siirryttäessä. TyEL-vakuutuksessa koetaan vieraaksi ajatus siitä, että alkuvaiheessa maksetut vakuutusmaksut olisivat turhia.
Myös YEL-vakuutuksessa aika- ja vähimmäisrajat otettiin käyttöön samasta syystä kuin vanhassa TEL:ssä. Vakuutusten kehitys ei kuitenkaan ole jatkunut samanlaisena. YEL:ssä rajat ovat säilyneet ennallaan samalla, kun TyEL:n puolella kaikki työnteko on tullut vakuutettavaksi. Yrittäjillä on toki mahdollisuus ottaa vapaaehtoisesti vakuutus tilanteessa, jossa toiminta on rajojen alapuolella.
YEL-vakuutuksen uudistamiseen liittyvässä keskustelussa on esitetty ajatuksia, että vakuuttamisen alarajaa pitäisi korottaa, jotta vakuuttaminen olisi kannustavaa ja sijoituksena hyödyllistä. Ajatus on väärä. Alarajan korottamisen sijaan yritystoiminnan keston vähimmäisaika on poistettava ja euromääräinen alaraja asetettava samalle tasolle kuin TyEL:ssä.
Alun YEL-maksujen alhainen karttuma luo pohjan, jolta vanhuuseläketurva aikanaan nousee yli takuueläkkeen. Samalla yrittäjä tulee kohtuullisella tasolla mukaan muun sosiaaliturvan piiriin. Tarvittaessa hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan on löydettävissä helposti sovellettava kriteeri työtulon tason määrittelyyn. Sopiva taso voidaan johtaa verotuksesta.
Muutoksella YEL:stä tulee hyvä sijoitus, ei kuitenkaan aivan tavallisessa merkityksessä. Tämä sijoitus takaa, että yrittäjä on tasavertaisesti osallisena hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa ja etuuksissa. Hän kantaa oman osuutensa kustannuksista ja saa kaikille kuuluvan sosiaaliturvan, joka vanhuuseläkkeen lisäksi sisältää turvan sairauden, työttömyyden ja kuoleman varalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais
Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote
Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.
Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
