Esko Kivisaaren kolumni: Yrittäjien eläkevakuutus ei ole sijoitus, vaan se on vakuutus
Vakuutuksella on huono maine yrittäjien keskuudessa. Vertailukohteena näyttää olevan maksujen sijoittaminen esimerkiksi sijoitusrahastoon tai oman yrityksen toimintaan. Vertailussa unohtuu ainakin se, että YEL on paljon muutakin kuin säästöä vanhuuseläkeaikaan. Se antaa turvaa työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Lisäksi sen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahaa. YEL ei ole sijoitus vaan se on vakuutus.
YEL:n roolia hämmentää ajatus ns. takuueläkkeestä. Yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan. Karttuva etuus jää nimittäin takuueläkkeen alapuolelle. Kärjistettynä voisi sanoa, että vakuutuksen aloittaminen ei koskaan kannata. Jos yrittäjällä on perusteet lain sallimaan työtulon maksimiin, niin ensimmäisenä vuonna karttunut eläke alittaa takuueläkkeen. Kunakin seuraavana vuonna sama logiikka pätee, ja oikeastaan vakuutusta ei koskaan ’kannata’ aloittaa.
Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta. Erityisesti silloin korostuu vakuutuksen idea keskinäisestä riskin jaosta.
Yrittäjän on lain mukaan otettava vakuutus, kun yrittäjätoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja kun työtulo on vähintään 8 063, 57 euroa vuodessa. Yrittäjän työtulo on arvionvarainen rahamäärä, joka vastaa vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. On puhuttelevaa verrata tätä työntekijän eläkevakuutukseen (TyEL).
TyEL:n puolella työnteko vakuutetaan ilman ajallista kestoa ja kaikki maksettu palkka hyvin pienestä vähimmäisrajasta lähtien lasketaan mukaan. Tilanne ei ole aina ollut näin. Kun TyEL (tai aiemmin TEL) tuli voimaan vuonna 1962, haluttiin välttää merkityksettömäksi koetuista työsuhteista aiheutuva turhaksi katsottu paperityö. Esimerkiksi työsuhteen vähimmäiskeston piti olla usean kuukauden mittainen. Lyhyempiä työsuhteita ei tarvinnut vakuuttaa.
Vuosien kuluessa TyEL-vakuutusta on kehitetty entistä kattavammaksi. Kaikesta palkkatyöstä maksetusta palkasta karttuu työeläkettä. Alkuvaiheessa karttuva turva jää takuueläkkeen alapuolelle. Tärkeänä on kuitenkin pidetty ajatusta, että ajan mittaan palkasta karttuva turva muodostuu takuueläkettä korkeammaksi ja korvaa kohtuullisesti kulutustason eläkkeelle siirryttäessä. TyEL-vakuutuksessa koetaan vieraaksi ajatus siitä, että alkuvaiheessa maksetut vakuutusmaksut olisivat turhia.
Myös YEL-vakuutuksessa aika- ja vähimmäisrajat otettiin käyttöön samasta syystä kuin vanhassa TEL:ssä. Vakuutusten kehitys ei kuitenkaan ole jatkunut samanlaisena. YEL:ssä rajat ovat säilyneet ennallaan samalla, kun TyEL:n puolella kaikki työnteko on tullut vakuutettavaksi. Yrittäjillä on toki mahdollisuus ottaa vapaaehtoisesti vakuutus tilanteessa, jossa toiminta on rajojen alapuolella.
YEL-vakuutuksen uudistamiseen liittyvässä keskustelussa on esitetty ajatuksia, että vakuuttamisen alarajaa pitäisi korottaa, jotta vakuuttaminen olisi kannustavaa ja sijoituksena hyödyllistä. Ajatus on väärä. Alarajan korottamisen sijaan yritystoiminnan keston vähimmäisaika on poistettava ja euromääräinen alaraja asetettava samalle tasolle kuin TyEL:ssä.
Alun YEL-maksujen alhainen karttuma luo pohjan, jolta vanhuuseläketurva aikanaan nousee yli takuueläkkeen. Samalla yrittäjä tulee kohtuullisella tasolla mukaan muun sosiaaliturvan piiriin. Tarvittaessa hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan on löydettävissä helposti sovellettava kriteeri työtulon tason määrittelyyn. Sopiva taso voidaan johtaa verotuksesta.
Muutoksella YEL:stä tulee hyvä sijoitus, ei kuitenkaan aivan tavallisessa merkityksessä. Tämä sijoitus takaa, että yrittäjä on tasavertaisesti osallisena hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa ja etuuksissa. Hän kantaa oman osuutensa kustannuksista ja saa kaikille kuuluvan sosiaaliturvan, joka vanhuuseläkkeen lisäksi sisältää turvan sairauden, työttömyyden ja kuoleman varalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
