Esko Kivisaaren kolumni: Yrittäjien eläkevakuutus ei ole sijoitus, vaan se on vakuutus
Vakuutuksella on huono maine yrittäjien keskuudessa. Vertailukohteena näyttää olevan maksujen sijoittaminen esimerkiksi sijoitusrahastoon tai oman yrityksen toimintaan. Vertailussa unohtuu ainakin se, että YEL on paljon muutakin kuin säästöä vanhuuseläkeaikaan. Se antaa turvaa työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Lisäksi sen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahaa. YEL ei ole sijoitus vaan se on vakuutus.
YEL:n roolia hämmentää ajatus ns. takuueläkkeestä. Yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan. Karttuva etuus jää nimittäin takuueläkkeen alapuolelle. Kärjistettynä voisi sanoa, että vakuutuksen aloittaminen ei koskaan kannata. Jos yrittäjällä on perusteet lain sallimaan työtulon maksimiin, niin ensimmäisenä vuonna karttunut eläke alittaa takuueläkkeen. Kunakin seuraavana vuonna sama logiikka pätee, ja oikeastaan vakuutusta ei koskaan ’kannata’ aloittaa.
Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta. Erityisesti silloin korostuu vakuutuksen idea keskinäisestä riskin jaosta.
Yrittäjän on lain mukaan otettava vakuutus, kun yrittäjätoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja kun työtulo on vähintään 8 063, 57 euroa vuodessa. Yrittäjän työtulo on arvionvarainen rahamäärä, joka vastaa vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. On puhuttelevaa verrata tätä työntekijän eläkevakuutukseen (TyEL).
TyEL:n puolella työnteko vakuutetaan ilman ajallista kestoa ja kaikki maksettu palkka hyvin pienestä vähimmäisrajasta lähtien lasketaan mukaan. Tilanne ei ole aina ollut näin. Kun TyEL (tai aiemmin TEL) tuli voimaan vuonna 1962, haluttiin välttää merkityksettömäksi koetuista työsuhteista aiheutuva turhaksi katsottu paperityö. Esimerkiksi työsuhteen vähimmäiskeston piti olla usean kuukauden mittainen. Lyhyempiä työsuhteita ei tarvinnut vakuuttaa.
Vuosien kuluessa TyEL-vakuutusta on kehitetty entistä kattavammaksi. Kaikesta palkkatyöstä maksetusta palkasta karttuu työeläkettä. Alkuvaiheessa karttuva turva jää takuueläkkeen alapuolelle. Tärkeänä on kuitenkin pidetty ajatusta, että ajan mittaan palkasta karttuva turva muodostuu takuueläkettä korkeammaksi ja korvaa kohtuullisesti kulutustason eläkkeelle siirryttäessä. TyEL-vakuutuksessa koetaan vieraaksi ajatus siitä, että alkuvaiheessa maksetut vakuutusmaksut olisivat turhia.
Myös YEL-vakuutuksessa aika- ja vähimmäisrajat otettiin käyttöön samasta syystä kuin vanhassa TEL:ssä. Vakuutusten kehitys ei kuitenkaan ole jatkunut samanlaisena. YEL:ssä rajat ovat säilyneet ennallaan samalla, kun TyEL:n puolella kaikki työnteko on tullut vakuutettavaksi. Yrittäjillä on toki mahdollisuus ottaa vapaaehtoisesti vakuutus tilanteessa, jossa toiminta on rajojen alapuolella.
YEL-vakuutuksen uudistamiseen liittyvässä keskustelussa on esitetty ajatuksia, että vakuuttamisen alarajaa pitäisi korottaa, jotta vakuuttaminen olisi kannustavaa ja sijoituksena hyödyllistä. Ajatus on väärä. Alarajan korottamisen sijaan yritystoiminnan keston vähimmäisaika on poistettava ja euromääräinen alaraja asetettava samalle tasolle kuin TyEL:ssä.
Alun YEL-maksujen alhainen karttuma luo pohjan, jolta vanhuuseläketurva aikanaan nousee yli takuueläkkeen. Samalla yrittäjä tulee kohtuullisella tasolla mukaan muun sosiaaliturvan piiriin. Tarvittaessa hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan on löydettävissä helposti sovellettava kriteeri työtulon tason määrittelyyn. Sopiva taso voidaan johtaa verotuksesta.
Muutoksella YEL:stä tulee hyvä sijoitus, ei kuitenkaan aivan tavallisessa merkityksessä. Tämä sijoitus takaa, että yrittäjä on tasavertaisesti osallisena hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa ja etuuksissa. Hän kantaa oman osuutensa kustannuksista ja saa kaikille kuuluvan sosiaaliturvan, joka vanhuuseläkkeen lisäksi sisältää turvan sairauden, työttömyyden ja kuoleman varalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
