ESR-ohjelman hankkeet eivät tavoita työttömiä riittävän hyvin
28.5.2020 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote

ESR-rahoituksen voidaan ohjelma-asiakirjan perusteella odottaa kohdentuvan pääasiallisesti työttömiin sekä heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin. ESR-henkilörekisterin perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että ohjelman hankkeisiin on osallistunut pääasiassa työllisiä ja opiskelijoita. Oman ilmoituksensa perusteella työttömiä osallistujista on ollut vain neljäsosa. Tarkastusta varten koottu Tilastokeskuksen aineisto osoittaa, että vuonna 2016 ESR-osallistujista työttömiä oli ainoastaan viidesosa.
”Vaikka ESR-hankkeiden kohderyhmiä ei ole rajattu vain työttömiin, tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä hankkeet eivät tavoita ESR-toiminnan keskeisintä kohderyhmää eli työttömiä riittävän hyvin”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.
Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida ESR-hankkeiden rahoituksen myöntämisprosessia sekä kohdentamista, seurantaa ja vaikutuksia ohjelmakaudella 2014–2020. Tänä aikana Suomen käytettävissä on ollut 1,3 miljardia euroa EU:n rakennerahastovaroja, josta vajaat 40 prosenttia on käytetty ESR-hankkeisiin.
Työllisyysvaikutukset eivät välttämättä ole tärkein kriteeri rahoituksessa
Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyysvaikutukset eivät välttämättä ole tärkein rahoituksen myöntämiskriteeri, sillä ESR-ohjelmalla on työllisyyden lisäksi lukuisia muitakin tavoitteita, eikä niitä ole asetettu keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Myös alueellinen työllisyystilanne vaikuttaa siihen, mitä hankkeita tuetaan.
Koronakriisin jälkeisessä tilanteessa rakennerahastokaudella 2021–2027 rahoituksen kohdentaminen työttömiin tukisi kansallista työvoimapolitiikkaa. ESR-toiminnan tavoite ja suhde kansalliseen työvoimapolitiikkaan olisikin hyvä määritellä nykyistä selkeämmin.
”Parhaimmillaan ESR-hankkeilla voidaan täydentää kansallista työvoimapolitiikkaa, ja niissä voidaan muun muassa kokeilla uusia työllistämismalleja. Jos kansallinen työvoimapolitiikka ei kuitenkaan ole linjassa ESR-hanketoiminnan kanssa, se voi heikentää hankkeiden vaikuttavuutta”, Vehkasalo sanoo.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tulisi kehittää sähköisiä tiedonkeruumenetelmiä, joilla ESR-hankkeisiin osallistuvien tiedot voidaan kerätä hallinnollisesti nykyistä kevyemmin.
Tutustu julkaisuun: Euroopan sosiaalirahaston hankerahoituksen myöntö, kohdentaminen ja seuranta ohjelmakaudella 2014–2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville VehkasaloJohtava tuloksellisuustarkastaja, ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 735 7381etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiSini SalmiYlitarkastaja, överrevisör
Puh:050 574 0191etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Förra årets mest lobbade projekt var reformen av områdesanvändningslagen och mest lobbade person Matias Marttinen3.3.2026 06:58:00 EET | Pressmeddelande
I öppenhetsregistret finns ett stort antal organisationer som inte bedriver påverkanskommunikation eller som inte har lämnat uppgifter om denna verksamhet.
Viime vuoden lobatuin hanke alueidenkäyttölain uudistus ja lobatuin henkilö Matias Marttinen3.3.2026 06:58:00 EET | Tiedote
Avoimuusrekisterissä on suuri määrä organisaatioita, joilla ei ole vaikuttamistoimintaa tai jotka eivät ole antaneet siitä tietoja.
Välfärdsområdenas upphandlingar hos anknutna enheter är förknippade med juridiska risker24.2.2026 06:45:00 EET | Pressmeddelande
Över en fjärdedel av välfärdsområdenas, Helsingfors stads och HUS-sammanslutningens förhållanden till anknutna enheter grundar sig på en ägarandel på högst en procent.
Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintoihin liittyy oikeudellisia riskejä24.2.2026 06:45:00 EET | Tiedote
Yli neljäsosa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sidosyksikkösuhteista perustuu enintään prosentin omistusosuuteen.
Främjandet av munhälsan för barn och unga uppmärksammas inte tillräckligt i välfärdsområdena11.2.2026 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Befolkningens munhälsa har en betydande effekt på folkhälsan. Därför är det viktigt att den främjas på ett heltäckande sätt redan i barndomen och ungdomen. Dagens oenhetliga kallelsepraxis kan utesluta en del av barnen från tjänsterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
