Etätyöhön siirtyminen lisäsi epävirallisen viestinnän tasa-arvoa
6.4.2022 01:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia tuore artikkeli “Employees’ perceptions of relational communication in full-time remote work in the public sector”. Siinä tarkastellaan työyhteisöjen epävirallista, suhdetason viestintää etätyön aikana ja sitä, millaisia muutoksia teknologiavälitteisyys on siihen tuonut. Tutkijoita kiinnosti myös, miten työyhteisön jäsenet olivat vuorovaikutuksessa ja pysyivät yhteisöllisenä etätyöaikana.
Artikkelin aineisto kerättiin ensimmäisen korona-aallon alussa. Tutkijoiden – ja julkisuudessakin usein esitetty oletus – oli tuolloin, että yhteisöllisyys ja yhteydenpito vähenee etätyöaikana.
Kaikki tulokset eivät kuitenkaan tukeneet alkuajan oletusta. – Kiinnostava havainto oli se, että joillekin etätyön mahdollistama yhteisöllisyyden kokemus oli myönteinen, väitöskirjatutkija Rasa Jämsen kertoo.
Jämsenin mukaan etätyöhön siirtymisen voi tulkita lisänneen tasa-arvoa epävirallisessa viestinnässä.
– Kynnys ottaa yhteyttä muihin oli matalampi. Esimerkiksi, kun etäkahvit olivat kaikkien kalenterissa, päästiin pois työpaikoille tavallisesti syntyvistä lounas- tai kahviporukoiden klikeistä. Kun kaikki olivat etänä, niin etätyössä jo aiemmin olleet tulivat nyt tasapuolisemmin huomioitua.
Julkisen sektorin työntekijöille kohdistetussa tutkimuksessa vastaajia oli noin tuhat. Tutkijat havaitsivat, että 13 % vastaajista koki etätyön tuoneen jotain lisää epäviralliseen yhteisölliseen viestintään. Lisäksi 7 % vastaajista mainitsi etätyön lisänneen toisaalta mahdollisuuksia, toisaalta haasteita. Näissä tapauksissa etätyön saatettiin esimerkiksi kokea lisänneen työkavereiden välistä vertaistukea, mutta vähentäneen esihenkilöiltä saatavaa apua.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki eivät halua palata lähityöhön. Havaintoja voidaan käyttää hyödyksi työelämän organisoinnissa siirryttäessä takaisin lähityöhön. Tutkimuksesta voidaan ottaa oppia siihen, miten etätyöntekijä pidetään yhteisössä mukana.
– Jatkossa voidaan edetä niin, että otetaan paremmin huomioon ne, jotka olisivat mieluusti etätyössä, Jämsen tiivistää.
Tutkimuksessa ei voitu erotella, mikä oli etätyöhön siirtymisen mukanaan tuoma muutos, vai olivatko relationaaliseen viestintään liittyvät kokemukset samanlaisia jo aiemminkin, mutta etätyöhön siirtyminen toi ne vain paremmin esiin. Koska tutkimus käsitteli vain korona-ajan alkua, tutkijoiden mukaan ei sen perusteella voi myöskään tehdä arvioita siitä, miten tilanne muuttui pandemian pitkittyessä. Myönteiset havainnot suhdetason viestinnästä etätyössä heti pandemia-ajan alussa kertovat kuitenkin siitä, että yhteisöllisyyttä rakentavia toimintatapoja on mahdollista kehittää nopeastikin.
Julkaisun tiedot:
Rasa Jämsen (JYU), Anu Sivunen (JYU) ja Kirsimarja Blomqvist (LUT), Employees’ perceptions of relational communication in full-time remote work in the public sector, julkaisussa
Computers in Human Behavior, vol 132, 2022
Artikkeli luettavissa avoimena julkaisuna: https://doi.org/10.1016/j.chb.2022.107240
Lisätietoja: Rasa Jämsen, +358504708310, rasa.p.jamsen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus tuo uutta tietoa faagihoitojen ja antibioottien yhteisvaikutuksista4.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Sigrid Juséliuksen säätiö on myöntänyt 3-vuotisen rahoituksen rahoituksen Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle, jossa selvitetään bakteereita infektoivien virusten eli faagien mahdollisuuksia antibioottihoitojen tukena.
Monialainen kestävyystieteen konferenssi tuo alan huippuasiantuntijat Jyväskylään 6.–8.5.202628.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään 6.–8.5.2026 Jyväskylän yliopistossa. Konferenssi tuo yhteen yli 300 tutkijaa ja asiantuntijaa rakentaen tieteidenvälistä kansainvälistä yhteistyötä ilmastokriisin, luontokadon ja sosiaalisen eriarvoisuuden ratkaisemiseksi. Tapahtuma on avoin median edustajille.
Tutkimus: Lempimusiikki auttaa jaksamaan kovatehoista harjoittelua pidempään28.4.2026 07:44:38 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan itse valittu musiikki voi pidentää kovatehoista kestävyysharjoittelua ilman, että suoritus tuntuu raskaammalta. Kuntoilijoilla teetetyssä tutkimuksessa osallistujat jaksoivat polkea musiikin tahdissa lähes 20 prosenttia pidempään. Tuloksilla on käytännön hyötyä niin urheilijoille kuin jokapäiväisille kuntoilijoille.
Uusi korkeakoulupedagogiikan tutkimusprofessori nostaa tiedon merkityksen osaamisen rinnalle27.4.2026 16:56:02 EEST | Tiedote
Koulutuksen tutkimuslaitoksen uusi tutkimusprofessori Johanna Annala tutkii korkeakoulujen opetussuunnitelmien merkitystä opiskelijan, opettajien, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tutkimus: Uhrius ei ole neutraalia, vaan vallankäytön väline terrorismikeskusteluissa27.4.2026 14:51:14 EEST | Tiedote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että uhriutta rakennetaan julkisessa terrorismikeskustelussa strategisesti ja myös poliittisiin tarkoituksiin. FM Anna‑Maija Ylä‑Mattila analysoi Saksassa käytyä yhteiskunnallista keskustelua äärioikeisto‑ ja ääri‑islamistisesta terrorismista ja paljastaa eroja siinä, keitä pidetään suremisen arvoisina uhreina, ja ketkä jäävät keskustelussa varjoon. Tutkimus tarkastelee ensiauttajia osana laajempaa kysymystä siitä, kenet ylipäätään nähdään terrori-iskujen uhrina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

