Etätyöhön siirtyminen lisäsi epävirallisen viestinnän tasa-arvoa

Näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia tuore artikkeli “Employees’ perceptions of relational communication in full-time remote work in the public sector”. Siinä tarkastellaan työyhteisöjen epävirallista, suhdetason viestintää etätyön aikana ja sitä, millaisia muutoksia teknologiavälitteisyys on siihen tuonut. Tutkijoita kiinnosti myös, miten työyhteisön jäsenet olivat vuorovaikutuksessa ja pysyivät yhteisöllisenä etätyöaikana.
Artikkelin aineisto kerättiin ensimmäisen korona-aallon alussa. Tutkijoiden – ja julkisuudessakin usein esitetty oletus – oli tuolloin, että yhteisöllisyys ja yhteydenpito vähenee etätyöaikana.
Kaikki tulokset eivät kuitenkaan tukeneet alkuajan oletusta. – Kiinnostava havainto oli se, että joillekin etätyön mahdollistama yhteisöllisyyden kokemus oli myönteinen, väitöskirjatutkija Rasa Jämsen kertoo.
Jämsenin mukaan etätyöhön siirtymisen voi tulkita lisänneen tasa-arvoa epävirallisessa viestinnässä.
– Kynnys ottaa yhteyttä muihin oli matalampi. Esimerkiksi, kun etäkahvit olivat kaikkien kalenterissa, päästiin pois työpaikoille tavallisesti syntyvistä lounas- tai kahviporukoiden klikeistä. Kun kaikki olivat etänä, niin etätyössä jo aiemmin olleet tulivat nyt tasapuolisemmin huomioitua.
Julkisen sektorin työntekijöille kohdistetussa tutkimuksessa vastaajia oli noin tuhat. Tutkijat havaitsivat, että 13 % vastaajista koki etätyön tuoneen jotain lisää epäviralliseen yhteisölliseen viestintään. Lisäksi 7 % vastaajista mainitsi etätyön lisänneen toisaalta mahdollisuuksia, toisaalta haasteita. Näissä tapauksissa etätyön saatettiin esimerkiksi kokea lisänneen työkavereiden välistä vertaistukea, mutta vähentäneen esihenkilöiltä saatavaa apua.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki eivät halua palata lähityöhön. Havaintoja voidaan käyttää hyödyksi työelämän organisoinnissa siirryttäessä takaisin lähityöhön. Tutkimuksesta voidaan ottaa oppia siihen, miten etätyöntekijä pidetään yhteisössä mukana.
– Jatkossa voidaan edetä niin, että otetaan paremmin huomioon ne, jotka olisivat mieluusti etätyössä, Jämsen tiivistää.
Tutkimuksessa ei voitu erotella, mikä oli etätyöhön siirtymisen mukanaan tuoma muutos, vai olivatko relationaaliseen viestintään liittyvät kokemukset samanlaisia jo aiemminkin, mutta etätyöhön siirtyminen toi ne vain paremmin esiin. Koska tutkimus käsitteli vain korona-ajan alkua, tutkijoiden mukaan ei sen perusteella voi myöskään tehdä arvioita siitä, miten tilanne muuttui pandemian pitkittyessä. Myönteiset havainnot suhdetason viestinnästä etätyössä heti pandemia-ajan alussa kertovat kuitenkin siitä, että yhteisöllisyyttä rakentavia toimintatapoja on mahdollista kehittää nopeastikin.
Julkaisun tiedot:
Rasa Jämsen (JYU), Anu Sivunen (JYU) ja Kirsimarja Blomqvist (LUT), Employees’ perceptions of relational communication in full-time remote work in the public sector, julkaisussa
Computers in Human Behavior, vol 132, 2022
Artikkeli luettavissa avoimena julkaisuna: https://doi.org/10.1016/j.chb.2022.107240
Lisätietoja: Rasa Jämsen, +358504708310, rasa.p.jamsen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

