Jyväskylän yliopisto

Etätyöskentelyyn siirtyminen erityisesti julkisella sektorilla sujunut pääsääntöisesti hyvin

Jaa

Monialaisen Fast Expert Teams -verkoston sähköiseen etätyökyselyyn vastasi yli 5000 etätyöhön siirtynyttä työntekijää.

Etätyöhön siirtyminen on herättänyt suomalaisissa työntekijöissä monenlaisia tuntemuksia. Erityisesti julkissektorilla suurin osa työntekijöistä on siirtynyt etätyöskentelyyn hyvin ja he kokevat olevansa tehokkaita, tuloksellisia ja tuottavia. Samaan aikaan osa työntekijöistä kuitenkin kokee etätyöskentelyn monin tavoin hankalana, tehottomana ja sosiaalisesti eristävänä.

”Etätyö antaa parhaimmillaan työntekijälle mahdollisuuden keskittyä ja aikatauluttaa työtä joustavasti. Se vaatii kuitenkin sopeutumista”, toteaa LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Tiedot selviävät kansallisesta etätyökyselystä, joka toteutettiin osana Fast Expert Teams -verkoston etätyölaboratorio-tiimiä. Fast Expert Teams on koronakriisin aikana luotu monialainen asiantuntijaverkosto, jonka ideana on tuoda nopeasti yhteen eri alojen asiantuntijoita ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia digitaalisesti. Blomqvist toimii verkoston kokoonkutsujana ja johtajana.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Siihen vastasi noin 5500 henkilöä, joista noin 3200 henkilöä edusti julkista sektoria. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta ja 68% heistä oli naisia. Noin 40% vastaajista oli alle 18-vuotiaita lapsia kotona. Kysely toteutettiin 26.3.-15.4. välisenä aikana.

”Kartoitimme tässä kyselyssä etätyöhön siirtymisen ensikokemuksia. Kysely on osa pitkittäistutkimusta ja seuraamme kokemuksia jatkotutkimusten avulla”, Blomqvist kertoo.

Lähes jokainen vastaaja siirtyi etätöihin

Kyselyn vastanneista henkilöistä 97% oli siirtynyt etätöihin tai lisännyt etätyötä. Ennen koronakriisiä vastaajista noin 70% ei ollut työskennellyt lainkaan etätöissä tai korkeintaan yhden päivän viikossa.

Valtaosa vastaajista siirtyi kivuitta etätöihin. Vastaajista 65% oli kaiken kaikkiaan tyytyväisiä etätyöhön, 54% omaan tuottavuuteensa ja 42% työn ja oman henkilökohtaisen elämänsä tasapainoon. 66% mielestä etätyössä oli vähemmän keskeytyksiä ja häiriöitä kuin työpaikalla. 72% vastaajista koki voivansa keskittyä työhönsä yhtä hyvin tai paremmin kuin työpaikalla.

Työhuone tai oma työpiste helpotti selvästi keskittymistä työntekoon.

”Työntekijät, joilla oli oma työtila, kokivat olevansa muita tehokkaampia. Osalle etätyöolosuhteet olivat kuitenkin varsin haasteelliset, sillä etätyöhön ei oltu valmistauduttu ja kotona saattoi olla myös tukea vaativia koululaisia ja etätyötä tekevä puoliso”, Blomqvist sanoo.

Etätyöntekijät kaipasivat työkavereita

Osa työntekijöistä koki etätyöskentelyn monin tavoin hankalana, tehottomana ja sosiaalisesti eristävänä. Kokemukseen vaikuttivat muun muassa kotona työn tekemiseen vaikuttavat tekijät ja muista ihmisistä riippuva työn luonne.

Etätyöntekijät myös kaipasivat työkavereita. Vastaajista 74% koki kielteisenä erillään olon työkavereista. Yli puolet vastaajista (54%) koki olevansa eristäytyneitä ja he kaipasivat työkavereita (56%).

”Panostamalla työskentelyolosuhteisiin, työtehtäviin, viestintään, koulutukseen ja johtamiseen etätyö on monelle tietotyöläiselle ja organisaatiolle mahdollisuus. Parhaimmillaan kaikki voittavat, eli syntyy sekä säästöjä että tuottavuutta ja hyvinvointia”, Blomqvist sanoo.

 

Etätyö yleistyy jatkossa

Fast Expert Teams -verkoston tutkijat uskovat, että etätyö yleistyy työpaikoilla koronakriisin jälkeen. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla kehitetään etätyöolosuhteita ja koulutetaan työntekijöitä siihen, kuinka teknologiaa voi hyödyntää erilaisiin työtehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla.

”Etätyöstä voi saada paljon hyötyjä, jos sitä hyödynnetään työtehtäviin, työntekijöille ja työpaikoille parhaiten sopivalla tavalla”, Blomqvist sanoo.

Jatkossa tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan erityisesti työntekijöitä, joilla oli vain vähän aiempaa kokemusta etätyöstä sekä työntekijöitä, jotka tekevät etänä vaativaa tiimityötä.

Edellisen kyselyn raportti:
https://cocodigiresearch.com/covid-19-and-remote-work-in-finland/

Etätyöntekijä, vastaa uuteen kyselyyn: https://uvacommscience.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_ekuiyQ6Hf8D6zZj

Vastauksia toivotaan laajasti eri työntekijäsektoreilta kaikilta sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat tehneet tai tekevät etätyötä koronakriisin aikana. Kysely on avoinna 22.5.2020 asti ja siihen voi vastata sekä suomeksi että englanniksi.

Fast Expert Teams -verkostoon kuuluu asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Työterveyslaitokselta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, Sitra Labista, Tiedeakatemiasta, Goforesta, Howspacesta, Humap Consulting Oy:sta, Skillhivesta, Solvedista, Hämeen liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisätietoja:

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, p. 040 755 1693

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392

Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori, Aalto-yliopisto matti.vartiainen@aalto.fi, p. 050 555 3380

Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, p. 040 735 427

Ward van Zoonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, ward.w.vanzoonen@jyu.fi

Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, p. 040 849 0819

Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto kaisa.henttonen@uef.fi, p. 050 4352664

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme