Etla: Jo lähes kolmasosa Suomen tuonnista on palveluita

Keskustelu kansainvälisestä kaupasta rajoittuu Suomessa usein vain vientiin. Keskustelusta unohtuu tuonti, vaikka erityisesti Suomen kaltaisille pienemmille maille tuonti on yhtä tärkeää kuin vientikin. Pienen maan ei kannata tehdä kaikkea itse, koska se tulee kalliiksi ja johtaa tehottomuuteen. 

Palvelujen tuonti Suomeen on kasvanut selvästi kymmenen viime vuoden aikana ja Suomen kokonaistuonnista jo lähes kolmasosa onkin palveluita. Tämä ilmenee aiemmin keväällä julkaistusta Etla-tutkimuksesta ”Palvelutuonti ja palvelujen siirrot ulkomaille (Etla Raportti 137)”. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen ja tutkimus on tehty osana Palta ry:n rahoittamaa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.  

Suomen palvelutuonnin osuus kokonaistuonnista on suurin piirtein samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, jossa palvelutuonnin osuus yltää 40 prosenttiin. 

Tutkimuksen mukaan myös yhä suurempi osa ulkomailta Suomeen hankituista välituotteista on palveluita, nykyään kaikista välituotteista yli 45 prosenttia on jo palveluita. Välituotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka tulevat osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta tai niitä jatkojalostetaan eteenpäin. Palveluluonteisia välituotteita ovat esimerkiksi markkinatutkimus-, arkkitehti- ja taloushallintopalvelut.  

Palvelutkin ovat alttiita kansainväliselle kilpailulle 

Erityisesti digitalisaation ja globaalien tietoverkkojen takia osa palveluista on muuttunut myös sellaisiksi, että niitä voidaan viedä ja tuoda samaan tapaan kuin fyysisiä tavaroita. Tämäntyyppiset palvelut ovat siis tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. 

– Tällaisia palveluja tarjoavat yritykset voivat laajentua kansainvälisille markkinoille viemällä niihin palveluitaan. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuden myös tuonnille, jolloin paikallisesta kilpailusta tuleekin globaalia kilpailua. Mikäli kotimaiset toimijat pärjäävät tässä kilpailussa huonommin, näiden palvelujen tuonti Suomeen kasvaa, Ali-Yrkkö toteaa. 

Palvelujen tuonnissa kyse voi tutkijoiden mukaan olla siitä, että kyseisiä palveluita ei Suomessa ole juuri edes tuotettu. Tällöin kasvu johtuu niiden lisääntyneestä käyttötarpeesta, kuten pilvipalvelujenkin yleistyminen osoittaa. Toisaalta yritykset ovat voineet siirtää palvelujen tuottamisen muihin maihin. Vuosina 2018–2020 reilut 6 prosenttia keskisuurista tai suurista palveluyrityksistä siirsi toimintojaan ulkomaille, nyt määrä on vähenemässä, tutkimus kertoo. 

 

Ali-Yrkkö, Jyrki & Kuosmanen, Natalia: Palvelutuonti ja palvelujen siirrot ulkomaille (Etla Raportti 137)