Etla laski mikä pysäyttäisi työvoiman vähenemisen Suomessa – liki kolminkertainen nettomaahanmuutto
Suomen työikäinen väestö alkoi vähetä jo 2010-luvun taitteessa, kun suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Jos nykyinen matala syntyvyys ja Tilastokeskuksen ennustama maahanmuutto jatkuvat, vähenee työikäinen väestö vuoteen 2070 mennessä edelleen lähes 20 prosenttia.
Yritykset sopeutuvat vähenevään työntekijämäärään aikaa myöten, mutta kansantalouden kasvu hidastuu, ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaikeutuu. Tilastokeskus on ennustanut nettomaahanmuuton olevan Suomessa noin 15 000 hengen luokkaa, mikä on liian vähän kompensoimaan matalaa syntyvyyttä.
Etlan tuoreiden laskelmien mukaan nettomaahanmuuton tulisi olla huomattavasti korkeampaa. Suomi tarvitsee Etlan mukaan 44 000 hengen nettomaahanmuuton nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi. Syy näin korkeaan lukuun on ennustettua vähäisempi syntyvyys ja se, että Suomeen muuttaa tällä hetkellä enemmän miehiä. Tiedot ilmenevät tuoreesta Etla-raportista ”Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys (Etla Raportti 132)”.
Etlan laskema maahanmuuton määrä ei sekään vielä riitä pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi maahanmuuton myötä suotuisammaksi.
‒ Työllisyysasteen nostolle on paljon tilaa Suomessa, mutta se ei millään riitä kattamaan tulevaa työvoiman tarvetta. Matalan syntyvyyden trendin muuttaminen politiikalla on hyvin vaikeaa, ja ratkaisut ovat syvästi yksilöiden ja perheiden yksityiselämään liittyviä. Ennemmin yhteiskunnan tulee sopeutua, ja siksi katseet kääntyvät maahanmuuton kasvattamiseen. Maahanmuutto pienentää ikääntymisestä syntyviä riskejä kansantalouteen, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Jos maahanmuutto nousisi 44 000 henkeen, työpanos kasvaisi Etlan mallilaskelmien mukaan lähes 10 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja noin 40 prosentilla vuoteen 2070 mennessä. Nyt tehdyt laskelmat edellyttävät suuren määrän oletuksia muun muassa maahan muuttavan väestön koulutuksesta ja sosiaaliturvan käytöstä, joten lukuja on pidettävä vain suuntaa antavina, varoittavat tutkijat.
‒ Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat kuitenkin simuloinneissamme selkeästi positiivisia. Työeläkejärjestelmän kannalta palkkasumman reipas kasvu tarkoittaa matalampia työeläkemaksuja ja muukin julkinen talous hyötyy maahanmuutosta verotulojen kasvuna. Valtion velan suhde bkt:hen olisi yli 40 prosenttiyksikköä matalampi vuosisadan vaihteessa, ja kestävyysvajekin pienenisi, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Nyt julkaistu tutkimusraportti on Teknologiateollisuuden, TEK:n ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Tutkimus on osa Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset LIFECON-hanketta.
Alho, Juha – Kangasharju, Aki – Lassila, Jukka – Valkonen, Tarmo: Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys. Taloudellisten vaikutusten arviointia. (Etla Raportti 132)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiTarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050-329 6014tarmo.valkonen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme