Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa

Jaa

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.

-        Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.

Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä

Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

-        Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna21.1.2020 09:30:00 EETTiedote

Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.

HUOM! EMBARGO 15.1.KLO 9:30 - KORJATTU TIEDOTE: Etla: Vapaaehtoisista vakuutuksista lisäturvaa vanhuuden ajan menoihin14.1.2020 11:53:32 EETTiedote

HUOM! KORJAUS: TIEDOTE EMBARGOSSA 15.1.KLO 9:30 Suurten ikäluokkien ikääntyminen on jopa kaksinkertaistamassa yli 80-vuotiaiden määrän seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Elinajan pitenemisen vuoksi vanhimpien ikäluokkien koon kasvu jatkunee sen jälkeenkin, samaan aikaan vanhusten yksinasuminen yleistyy. Vanhustenhoidon kannalta lähitulevaisuus merkitsee siis kustannusten kasvua ja huomattavaa lisätyövoiman tarvetta hoivaan. Tänään julkaistun Etlan selvityksen mukaan ikääntyvillä tulisi olla mahdollisuus halutessaan täydentää julkista hoivalupausta myös vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Etla: Kiinan vientikilpailu on uhka myös suomalaisille yrityksille9.1.2020 07:30:00 EETTiedote

Kiinan kasvava vientikilpailu on vähentänyt suomalaisyritysten kokonaisviennin arvoa hintojen laskun kautta, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Analyysi osoittaa, että yritykset laskevat tuotehintoja, jotta markkinaosuudet voitaisiin säilyttää Kiinan kilpailun kiristyessä. Hintavaikutus on suurempi tuotteille, jotka kilpailevat ennemmin hinnoilla kuin laadulla tai brändillä. Kilpailun kiristyessä yritykset muuttavat myös vientituotteiden valikoimaansa ja keskittyvät tärkeimpiin vientituotteisiinsa.

Vaihtamalla paranee - asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät todennäköisemmin uudelleen ja palkkakin kasvaa30.12.2019 08:00:00 EETTiedote

Työpaikan menetys lisää merkittävästi henkilön muuttoalttiutta, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta kasvattavat erityisesti oletettu heikompi palkkataso ja korkeat asumiskustannukset alueella, jossa henkilö on jäänyt työttömäksi. Toisaalta taas asuntomarkkinoiden jäykkyys ja sosiaaliset suhteet kotipaikkakunnalla saattavat heikentää muuttoalttiutta. Suomen työmarkkinoiden esteitä olisi purettava, jotta työttömät ja avoimet työpaikat kohdentuisivat aiempaa paremmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme