ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa
Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.
- Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.
Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä
Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.
Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.
- Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.
Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:050-367 3474petri.rouvinen@etla.fiMika MalirantaTutkimusjohtaja, ETLA professori, Jyväskylän yliopisto
Puh:050-369 8054mika.maliranta@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa julkiseen talouteen 27.3. klo 1027.3.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Ilmoittaudu mukaan valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen webinaariin maanantaina 27.3. klo 10-11 sähköpostilla osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksia Suomen julkisen talouden kestävyyteen on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty kokonaisvaltaisesti Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhteisessä tutkimushankkeessa. Tutkimuksen mukaan vihreä siirtymä ja sen aktiivinen edistäminen ovat lähivuosikymmeninä Suomen julkisen talouden kannalta tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tutkimuksen julkistustilaisuudessa pääset kuulemaan hankkeen keskeisimmistä tuloksista ja ilmastonmuutoksen talousvaikutusten mallintamisesta. O
Kutsu medialle: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa julkiseen talouteen 27.3. klo 1022.3.2023 12:15:42 EET | Tiedote
Ilmoittaudu mukaan valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen webinaariin maanantaina 27.3. klo 10-11 täällä. Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksia Suomen julkisen talouden kestävyyteen on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty kokonaisvaltaisesti Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhteisessä tutkimushankkeessa. Tutkimuksen mukaan vihreä siirtymä ja sen aktiivinen edistäminen ovat lähivuosikymmeninä Suomen julkisen talouden kannalta tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tutkimuksen julkistustilaisuudessa pääset kuulemaan hankkeen keskeisimmistä tuloksista ja ilmastonmuutoksen talousvaikutusten mallintamisesta Ohjelma: 10.00 Tilaisuuden avaus, Laura V
Etla: taantuma jää lieväksi, mutta niin jää sitä seuraava kasvukin - ”Nousukausi jää kokematta”21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa lähivuosiksi vain kituliasta talouskasvua. Etla on alentanut bkt-ennustettaan aiemmasta ja arvioi nyt Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna reilun prosentin. Tänä vuonna bkt supistuu 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa ja talouskasvua leikkaavat jatkossakin inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat tänä vuonna, mutta työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.
Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki tiistaina 21.3.20.3.2023 09:34:06 EET | Tiedote
Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Joko inflaatiopiikki alkaa viimein taittua? Miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Vastauksia kysymyksiin ja muihin lähivuosien talousteemoihin on tarjolla, kun Etla julkistaa vuoden 2023 ensimmäisen talousennusteensa, kevään laajan Suhdanteen. Ennuste julkaistaan verkossa klo 9 ja lukuja käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa. Aika: Tiistaina 21.3. klo 9.30–10.30 Paikka: Teams Webinaarissa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti esittelee Etlan kevään 2023 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot niiden takana. Paikalla webinaarissa kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki. Tilaisuuden ohjelma: 9.30–9.40 Ajankohtaista talouspolitiikasta / toimitusjohtaja Aki Kangasharju 9.40–10.20 Kevään Suhdanne 2023 / ennustepäällikkö Päivi Puonti 10.20–10.30 Keskustelu & kysymykset Ilmoittautuminen viimeistä
Etlan Heli Koski nimitetty Yritystukien tutkimusjaoston johtoon16.3.2023 14:59:12 EET | Tiedote
Hallitus on tänään asettanut yritystukien tutkimusjaoston uudelle toimikaudelle ja jaoston puheenjohtajaksi nimitettiin Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton tutkimusjaosto tuottaa informaatiota Suomen yritystukijärjestelmän kehittymisestä ja tekee riippumattomia arvioita yritystuista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme