Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa

Jaa

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.

-        Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.

Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä

Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

-        Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä – suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi12.8.2019 10:00:00 EESTTiedote

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Muistutuskutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 109.8.2019 10:00:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.

Nimityksiä Etlassa: Terhi Maczulskij Palkansaajista Etlan tutkimuspäälliköksi7.8.2019 14:30:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijakaarti vahvistuu kahdella uudella tutkijalla. Terhi Maczulskij aloittaa Etlan tutkimuspäällikkönä kansainvälisen kaupan ja globalisaation tutkimuksen parissa. Tutkijaksi Etlaan on nimitetty Otto Kässi Oxfordin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitalisaation ja työmarkkinoiden kysymyksiin. Molemmat aloittavat työskentelyn Etlassa syyskuussa.

Kutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 106.8.2019 14:30:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.

Ammattikouluilla turhan huono maine - ammatillinen koulutus lisää ansioita ja sillä on kysyntää myös työn murroksessa6.8.2019 06:30:00 EESTTiedote

Ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä koulutusvaihtoehto erityisesti peruskoulussa heikommin menestyville nuorille, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus johtaa monien nuorten kohdalla lukiota parempaan palkka- ja työllisyyskehitykseen. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin kohdistunut mittavia säästötoimenpiteitä ja uudistuksia. Etla suosittaa huolehtimaan niin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta kuin laadustakin.

Etla arvioi: Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kaksinkertaistunut1.8.2019 08:00:00 EESTTiedote

Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Etlan tekemän kartoituksen mukaan tekoälyä hyödyntää nyt liki tuhat yritystä eli yritysten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2017. Tekoälyn käyttö kasvoi erityisesti ohjelmistoyrityksissä sekä liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kasvusta huolimatta tekoäly-yritysten määrä Suomessa on vielä varsin maltillinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme