Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa

Jaa

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.

-        Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.

Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä

Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

-        Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme