Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa

Jaa

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.

-        Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.

Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä

Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

-        Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.

Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia26.3.2020 08:00:00 EETTiedote

Koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä yritysten ja kokonaisten toimialojen globaaleihin arvoketjuihin. Suomessa välituotteiden tuontiriippuvuus on erityisen suurta koskien elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeitä tai lääkkeiden ainesosia. Tuoreen Etla-muistion mukaan jopa 70‒80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta. Talouspolitiikan toimilla pitääkin pyrkiä edesauttamaan kriisin vaurioittamien tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä. Tutkijat ennakoivat myös arvoketjuihin pysyvää muutosta, jos ketjujen toimintahäiriöt jatkuvat pitkään.

Etla: Suomen bkt voi supistua tänä vuonna jopa 5% koronaviruspandemian takia17.3.2020 09:30:00 EETTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Vaihteluvälin positiivinen pää voi toteutua, jos pandemia saadaan Euroopassa maalis-huhtikuussa hallintaan ja jos EU-maat elvyttävät koordinoidulla tavalla. Tällä hetkellä arvioimme kuitenkin, että negatiivinen skenaario on todennäköisempi ja tällöin Suomen bkt supistuisi tänä vuonna 5 prosenttia. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen. Etla on laatinut kolme skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Korostamme, että epävarmuus on suurta ja kyse on tämän hetken arviosta.

Medialle: Etla peruu kevään suhdanne-ennusteen ja infon 17.3.13.3.2020 08:20:14 EETTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos peruu tiistaina 17.3. ilmoitetun talousennusteen julkaisun ja lehdistötilaisuuden koronavirusepidemian vuoksi. Suhdanne-ennusteen sijaan Etla päivittää arvionsa koronaviruksen talousvaikutuksista Suomessa. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennnustepäällikkö Markku Lehmus ovat median käytettävissä tiistaina 17.3. kun Etla julkaisee päivitetyn laskelmansa talousvaikutuksista.

Hallitus voi poiketa taloustavoitteistaan ”normaalia heikommassa talouskehityksessä” – mutta mikä on normaalia heikompaa kehitystä?6.3.2020 07:00:00 EETTiedote

Rinteen/Marinin hallitusten keskeiset taloustavoitteet – työllisyys ja julkisen talouden tasapaino ‒ pätevät vain normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa. Tätä heikomman kehityksen oloissa tavoitteista voidaan hallitusohjelman mukaan poiketa. ”Normaalia heikommalle kehitykselle” ei ole kuitenkaan annettu määritelmää tai edes kuvausta. Tänään julkaistussa Etla-muistiossa esitellään tapa määritellä normaali ja heikko kansainvälinen taloudellinen tilanne. Lisäksi muistiossa arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia normaalia heikommalla talouskehityksellä olisi Suomen tuotantoon, työllisyyteen ja julkiseen talouteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme