Etla: Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia
14.5.2019 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Maahanmuuttajien vaikutuksesta Suomen talouskehitykseen on keskusteltu vilkkaasti ja julkisen talouden kestävyyden kannalta on tärkeä kysymys, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan ja Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Satu Nurmen tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa” (ETLA Raportti 91) tarkastellaan maahanmuuttajataustaisessa omistuksessa olevien yritysten reaalisen arvonlisäyksen, työllisyyden ja työn tuottavuuden kasvua Suomessa vuosina 2007-2016. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiön hanke ”Maahanmuuttajat ja yritysdynamiikka”.
Maahanmuuttajien yritykset ovat keskimäärin pienempiä (keskikoko 4,4 henkilöä) ja palkkakulut työntekijää kohti (36 000 euroa) ovat matalammat kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä. Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi.
- Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan työn tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta, sanoo Etlan Mika Maliranta.
Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia. Vaikka maahanmuuttajien yrityksissä palkkojen kasvuvauhti on viime vuosina ollut keskimäärin muita nopeampaa, on palkkaero muihin yrityksiin pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa, tutkijat huomauttavat.
- Selityksenä palkkaeron kasvulle on se, että maahanmuuttajataustaisiin yrityksiin syntyy jatkuvasti uusia matalapalkkaisia työpaikkoja, joko uusiin yrityksiin tai sitä kautta, että vanhat matalan palkkatason yritykset lisäävät henkilöstöään. Toisin sanoen palkkakehityksen ”luova tuho” yritysryhmien sisällä voi olla erilaista. Maahanmuuttajataustaisista yrityksistä erityisesti sellaiset ovat lisänneet työvoimaansa, joissa palkkataso on tavallista matalampi, Maliranta arvioi.
Maliranta, Mika – Nurmi, Satu: Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa (ETLA Raportti 91)
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Mika Maliranta, ETLA, p. 050-369 8054, mika.maliranta@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
