Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia

Jaa

Maahanmuuttajataustaisessa omistuksessa olevat yritykset Suomessa luovat suhteellisesti muita enemmän uusia työpaikkoja, käy ilmi tänään julkaistusta ETLA-tutkimuksesta. Maahanmuuttajien yritysten tuottavuus ja palkkataso ovat kuitenkin hyvin matalia, mistä syystä niiden vaikutus talouden kasvuun on toivottua vähäisempi. Joidenkin työntekijäryhmien työllistämisessä maahanmuuttajien yrityksillä voi kuitenkin olla merkittävä rooli.

Maahanmuuttajien vaikutuksesta Suomen talouskehitykseen on keskusteltu vilkkaasti ja julkisen talouden kestävyyden kannalta on tärkeä kysymys, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan ja Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Satu Nurmen tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa” (ETLA Raportti 91) tarkastellaan maahanmuuttajataustaisessa omistuksessa olevien yritysten reaalisen arvonlisäyksen, työllisyyden ja työn tuottavuuden kasvua Suomessa vuosina 2007-2016. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiön hanke ”Maahanmuuttajat ja yritysdynamiikka”.

Maahanmuuttajien yritykset ovat keskimäärin pienempiä (keskikoko 4,4 henkilöä) ja palkkakulut työntekijää kohti (36 000 euroa) ovat matalammat kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä. Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi.

- Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan työn tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta, sanoo Etlan Mika Maliranta.

Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia. Vaikka maahanmuuttajien yrityksissä palkkojen kasvuvauhti on viime vuosina ollut keskimäärin muita nopeampaa, on palkkaero muihin yrityksiin pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa, tutkijat huomauttavat.

- Selityksenä palkkaeron kasvulle on se, että maahanmuuttajataustaisiin yrityksiin syntyy jatkuvasti uusia matalapalkkaisia työpaikkoja, joko uusiin yrityksiin tai sitä kautta, että vanhat matalan palkkatason yritykset lisäävät henkilöstöään. Toisin sanoen palkkakehityksen ”luova tuho” yritysryhmien sisällä voi olla erilaista. Maahanmuuttajataustaisista yrityksistä erityisesti sellaiset ovat lisänneet työvoimaansa, joissa palkkataso on tavallista matalampi, Maliranta arvioi.

Maliranta, Mika – Nurmi, Satu: Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa (ETLA Raportti 91)

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta, ETLA, p. 050-369 8054, mika.maliranta@etla.fi

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus25.5.2020 10:00:00 EESTTiedote

Etlan tänään julkaistun talousennusteen mukaan Suomen bkt supistuu tänä vuonna 8 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 9 prosenttia ja palvelualojen liki 7 prosenttia. Autojen ja muun kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu tänä vuonna peräti 25 prosenttia, mutta nousee jälleen ensi vuonna noin 30 prosenttia. Poikkeuksellisen kovaa koronakriisi iskee Suomessa palvelualoihin. Eniten kärsii majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka arvonlisäys alenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 30 prosenttia.

Etlan lausunto: poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy20.5.2020 13:30:29 EESTTiedote

Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy, arvioi Etla lausunnossaan hallitusohjelman poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta. Taloustilanne on poikkeuksellinen, vaikka talous supistuisi vain viisi prosenttia. On mahdollista, että Suomen talous supistuu tänä vuonna enemmän kuin v. 2009 finanssikriisissä, jolloin talous supistui yli kahdeksan prosenttia. Tällöin koronaromahdus olisi Suomen taloushistorian toiseksi pahin koko tilastohistoriassa eli lähes 160 vuoteen. Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy kiistattomasti myös työmarkkinoiden näkökulmasta sulkutoimien vaikutuksesta.

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti18.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun. Vaikka julkisella viennin edistämisellä ja rahoituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus vientiin, ei yhteyttä Business Finlandin vaikuttavuudesta yritysten palveluvientiin löydetty. Tätä selittää osin palveluviennin tutkimukseen liittyvä epävarmuus.

Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman29.4.2020 12:17:53 EESTTiedote

Viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta vaatii yhteiseurooppalaista pelastus- ja elvytysohjelmaa koronaviruspandemian torjumiseksi ja talouden viemiseksi kohti ympäristöystävällisempää talouskasvua. Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi. Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat: positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi -5 prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi -12 prosenttia. Suomesta yhteismuistion laadintaan osallistui Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme