Etla: Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia
Maahanmuuttajien vaikutuksesta Suomen talouskehitykseen on keskusteltu vilkkaasti ja julkisen talouden kestävyyden kannalta on tärkeä kysymys, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan ja Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Satu Nurmen tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa” (ETLA Raportti 91) tarkastellaan maahanmuuttajataustaisessa omistuksessa olevien yritysten reaalisen arvonlisäyksen, työllisyyden ja työn tuottavuuden kasvua Suomessa vuosina 2007-2016. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiön hanke ”Maahanmuuttajat ja yritysdynamiikka”.
Maahanmuuttajien yritykset ovat keskimäärin pienempiä (keskikoko 4,4 henkilöä) ja palkkakulut työntekijää kohti (36 000 euroa) ovat matalammat kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä. Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi.
- Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan työn tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta, sanoo Etlan Mika Maliranta.
Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia. Vaikka maahanmuuttajien yrityksissä palkkojen kasvuvauhti on viime vuosina ollut keskimäärin muita nopeampaa, on palkkaero muihin yrityksiin pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa, tutkijat huomauttavat.
- Selityksenä palkkaeron kasvulle on se, että maahanmuuttajataustaisiin yrityksiin syntyy jatkuvasti uusia matalapalkkaisia työpaikkoja, joko uusiin yrityksiin tai sitä kautta, että vanhat matalan palkkatason yritykset lisäävät henkilöstöään. Toisin sanoen palkkakehityksen ”luova tuho” yritysryhmien sisällä voi olla erilaista. Maahanmuuttajataustaisista yrityksistä erityisesti sellaiset ovat lisänneet työvoimaansa, joissa palkkataso on tavallista matalampi, Maliranta arvioi.
Maliranta, Mika – Nurmi, Satu: Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa (ETLA Raportti 91)
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Mika Maliranta, ETLA, p. 050-369 8054, mika.maliranta@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme