Eturauhassyövän merkkiaine PSA aktivoi syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä
24.5.2019 07:45:28 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Dosentti Michael Jeltschin tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta yhteistyökumppaneineen on löytänyt uusia mekanismeja, joilla imu- ja verisuonikasvutekijät VEGF-C ja VEGF-D aktivoituvat. Nämä kasvutekijät ovat keskeisessä asemassa paitsi sikiön kehityksessä myös syövän leviämisessä ja etäpesäkkeiden muodostuksessa.
Suurin osa kiinteitä kasvaimia tekevien syöpien – muun muassa eturauhassyövän – aiheuttamista kuolemista johtuu nimenomaan etäpesäkkeistä. Etäpesäkkeiden kehittymiseen johtavan tapahtumaketjun ymmärtäminen ja keskeisten tekijöiden tunnistaminen on tarpeen, jotta löydetään keinoja prosessin estämiseen tai pysäyttämiseen.
Tutkijat löysivät kaksi uutta proteolyyttistä entsyymiä, proteaasia, jotka kykenevät aktivoimaan sekä VEGF-C- että VEGF-D-kasvutekijöitä. Toinen näistä on eturauhassyövän merkkiaineenakin käytetty prostataspesifinen antigeeni, PSA. Eturauhasen lisäksi VEGF-C:tä ja PSA:ta löytyy myös siemennesteestä, jossa niillä voi olla merkitystä lisääntymisen ja etenkin hedelmöityksen kannalta.
Tutkijat havaitsivat lisäksi, että myös katepsiini D -proteaasi pystyy aktivoimaan VEGF-C- ja VEGF-D-kasvutekijöitä. Jo ennestään on tiedetty, että katepsiini D liittyy etäpesäkkeiden syntyyn, mutta tarkempaa tietoa sen vaikutusmekanismista ei ole ollut.
– Nämä uudet löydökset tuovat paljon uutta tietoa imu- ja verisuonten kasvutekijöiden toiminnasta yleensä ja erityisesti niiden roolista eturauhassyövässä ja lisääntymisbiologiassa, Jeltsch toteaa.
– Tämä uusi tieto voi tulevaisuudessa olla avuksi sekä uusien syöpälääkkeiden kehittämisessä että hedelmättömyyden mekanismien tunnistamisessa ja hoitamisessa.
Lisätietoja:
Dosentti Michael Jeltsch, Helsingin yliopisto (in English)
Puh. 02941 25514
Sähköposti: michael.jeltsch@helsinki.fi
Viite: Sawan Kumar Jha; Khushbu Rauniyar; Ewa Chronowska; Kenny Mattonet; Eunice Wairimu Maina; Hannu Koistinen; Ulf-Håkan Stenman; Kari Alitalo; Michael Jeltsch. KLK3/PSA and Cathepsin D activate VEGF-C and VEGF-D. eLife 2019;8:e44478 doi: 10.7554/eLife.44478
***************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme