EU parlamentin ympäristövaliokunta: Metsäenergia ei ole enää uusiutuvaa. Maankäytön ilmastotavoitteita kiristetään.
Ympäristövaliokunnan kanta sivuuttaa metsänhoitotoimenpiteiden realiteetit. On hyvä muistaa, että bioenergiaksi soveltuvaa biomassaa – jolla ei ole muuta käyttöä kuin energia – tulee säännöllisten metsänhoitotöiden seurauksena. Niin teollisuuden sivuvirroista kuin metsänhoitotöistäkin syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Ilman tätä metsien kunnolle välttämättömät hoitotyöt voivat jäädä tekemättä.
Toteutuessaan parlamentin ympäristövaliokunnan näkemykset vaarantaisivat lämmön saatavuuden uusiutuvista energian lähteistä ja romuttaisivat jäsenvaltioiden mahdollisuudet päästä niille asetettuihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.
Puun kaskadikäytön ja jätehierarkioiden ulottaminen puumarkkinoille loisi ennenkuulumattoman hallinnollisen taakan puunhankinnan logistiikkaketjuihin ja vaikeuttaisi olennaisesti uusiutuvan puuenergian mahdollisuuksia kilpailla fossiilisia polttoaineita vastaan polttoainemarkkinoilla. Puun erilaisten olomuotojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin suistaisi kestävyyssääntelyn vuosikausiksi epävarmuuteen, joka heijastuisi bioenergian investointiympäristöön. Samalla unohdettaisiin esimerkiksi OECD:n suosittelema tapa toteuttaa kestävyyden tarkastelua perustuen riskeihin. Metsien osalta parlamentin esitykset johtaisivat tavallisten talousmetsäalueiden ohjautumiseen joko osittain tai kokonaan puumarkkinoiden ulkopuolelle ns. no-go-alueina. Negatiiviset vaikutukset esimerkiksi näiden metsien vakuusarvoihin olisivat dramaattiset.
Tilanteessa, jossa koko Eurooppa ponnistelee pois venäläisistä fossiilisista energian lähteistä, ja jossa kilpailevien fossiilisten energian hinnat ovat nousseet aiheuttaen Euroopassa laajan keskustelun energiaköyhyydestä, ovat parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset EU:n merkittävimmän uusiutuvan energianlähteen saatavuuden vaikeuttamiseksi vahvasti tavallisten eurooppalaisten ihmisten arjesta vieraantuneilta. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Suomessa 28 % vuonna 2020.
Maankäyttösektorin ilmastotavoitteita sääntelevän LULUCF-asetuksen osalta parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi näkemyksen, että ilmastotavoitteita maankäyttösektorilla on tarpeen kiristää komission pohjaesitykseen verrattuna 50MtCO2-ekv. EU-tasolla toteutettava kiristys vastaa vuositasolla kutakuinkin suomalaisten yksityismetsien teollisuuspuun hakkuumäärää. Jo komission pohjaesityskin kiristäisi EU-tason ilmastotavoitteita nykyiseltä tasoltaan. Useat jäsenvaltiot ovatkin ilmoittaneet, etteivät ne pysty saavuttamaan niille esitettyjä tavoitteita. Parlamentin ympäristövaliokunta esittää myös maatalousmaalle erillistavoitteita. Ilmastotilinpitoon luodaan lukuisia vaikutuksiltaan epäselviä linkityksiä biodiversiteettitavoitteiden edistämiseen. MTK pitää valitettavana, ettei Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta näkemyksessään ole kyennyt osoittamaan mitään uusia rahoituslähteitä kiristysten toteuttamiseksi. Myöhemmin tänä vuonna annettavan hiilen poistumien sertifiointilainsäädännönkin rooli jää esityksessä kokonaan epäselväksi.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuri linja näyttäytyy ristiriitaisena. 18.5. julkaistiin REPowerEU suunnitelma toimista EU:n energiahuoltovarmuuden parantamiseksi. Suunnitelma ei ota lainkaan kantaa bioenergiaan. Biokaasun tuotantoa tavoitellaan yli kaksinkertaistettavan EU:ssa 2030 mennessä. Sopii kysyä kuka uskaltaa tehdä pitkäaikaisia sitoumuksia biokaasuinvestointeihin, kun muun bioenergian osalta poliittinen asenneilmapiiri on kääntynyt 180 astetta muutamassa vuodessa? EU:n energiahuoltovarmuuden parantaminen näyttääkin toteutuvan jatkossa yhä vahvemmin nojaten kalliisiin fossiilisiin tuontipolttoaineisiin, joiden saatavuudesta kilpailemme maailman markkinoilla muiden kanssa. Ilmastopäästöjä tämä ei vähennä, eikä EU:n saati Suomen kauppatasetta paranna.
Lisätietoja:
Anssi Kainulainen, MTK Energia-asiantuntija, 050 5961 541
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme