EU:n ilmastopolitiikka ei kohtele jäsenmaita tasapuolisesti
EU:n LULUCF-asetuksen vaatimat laskelmat maankäyttösektorin laskennallisesta hiilinielutavoitteesta julkaistiin tiistaina. Sama asetus koskee kaikkia jäsenmaita. Kyseessä on laskennallinen hiilinielutavoite. Laskelmien sivutuotteena on myös arvioitu vuotuinen hakkuumäärä, jolla nielutavoitteeseen päästäisiin.
Tavoiteltavat hakkuumäärät poikkeavat rajusti eri maiden välillä. Metsäisessä naapurimaassamme Ruotsissa LULUCF:n mukainen nielutavoite saavutettaisiin noin 80 prosentin hakkuilla metsien vuotuisesta kasvusta. Metsien käytölle on Ruotsissa vahva parlamentaarinen tuki – tavoite hyväksyttiin 17.12.2019 maan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnassa. Samaan aikaan Suomessa keskustellaan hakkuiden rajoittamisesta. Suomessa LULUCF-vertailutasoon liittyvää hiilinielutavoitetta vastaava hakkuukertymä olisi noin 70 prosenttia metsien kasvusta. Jos Suomessa sovellettaisiin Ruotsin lähestymistapaa ja tasoa, 2020-luvun metsien kasvu mahdollistaisi yli 85 miljoonan kuutiometrin vuotuiset hakkuut. Nyt arvio hakkuukertymästä on päivitetyssä laskennassa 76,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ero on merkittävä.
Eroihin on useita syitä. Esimerkiksi LULUCF-asetuksessa tulevaa metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000–2009, jotka ovat Ruotsille puun käytön kannalta Suomea edullisemmat. Mitä enemmän vertailujaksolla käytettiin puuta, sitä suuremmat olisivat hakkuumahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Vuosina 2000–2009 Ruotsissa puun käyttö oli korkealla tasolla, ja esimerkiksi vuoden 2005 Gudrun-myrskyn takia puuta oli markkinoilla yli tarpeen. Suomessa sen sijaan puuta käytettiin tuolloin selvästi vähemmän kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana muun muassa metsäteollisuuden heikommasta kilpailukyvystä ja talouden taantumasta johtuen. Lisäksi Suomessa vältyttiin laajoilta metsätuhoilta. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tämän tulee onnistua myös jatkossa, mikä kannustaa hyvään ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon jatkossakin.
Lisätietoja:
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi, p. 050 567 9093
Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.
Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.
Viestintäkontakti:
Mika Mäkinen, viestintäjohtaja, 050 555 3425
Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus
________________________________________________________________________
Internet: www.forestindustries.fi
Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.
The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.
Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.
Contact in Communications:
Mika Mäkinen, Communications Director, mobile +358 50 555 3425
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus suhtautuu EU:n ilmastotavoitteisiin toiveikkaan realistisesti2.7.2025 14:07:07 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on tänään julkaissut vuotta 2040 koskevat EU:n ilmastotavoitteet. Suomen metsäteollisuus suhtautuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin toiveikkaan realistisesti. Ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.
Uusi selvitys: Satama-automaatio vahvistaa Suomen resilienssiä ja kilpailukykyä26.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Globaalien kriisien, toimitusketjujen häiriöiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssi korostuu entistä vahvemmin. Satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana, ja juuri nyt on tärkeää vauhdittaa satamien automaatiokehitystä. Uuden satama-automaatioselvityksen mukaan suomalaisella osaamisella, yhteistyöllä ja kansainvälisistä ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa tehokkaita, turvallisia ja kestäviä satamaympäristöjä, jotka tukevat koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kilpailuetua.
METSO-ohjelma edistää tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta24.6.2025 11:28:31 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry tukee METSO-ohjelman jatkoa ja kehittämistä osana kansallista luonnon monimuotoisuustyötä. Ohjelmalla on tärkeä rooli vapaaehtoisena, kohdennettuna ja vaikuttavana työkaluna, joka tuottaa konkreettisia tuloksia arvokkaimpien metsäluontokohteiden turvaamisessa.
Raidekuljetusten lisääminen on tehokkain tapa vähentää metsäteollisuuden logistiikan päästöjä12.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Selvitys metsäteollisuuden logistiikan päästöistä sekä niiden vähentämiseen liittyvistä mahdollisuuksista osoittaa, että suurin potentiaali lisäisiin päästövähennyksiin on puukuljetusten siirtämisessä teiltä raiteille. Merenkulun päästökauppa ja ETS2 vähentävät päästöjä vain marginaalisesti. Afryn tekemä laaja, raaka-aineen hankinnasta tavaravientiin ulottuva päästöselvitys ja päästövähennysskenaario on osa metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystyötä.
Turvallisuus ja teollisuuden kilpailukyky puhuttivat Metsäteollisuuden EU-seminaarissa9.5.2025 16:54:02 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden kevätseminaarissa puhuttiin Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden suomista mahdollisuuksista ja sen tuomista haasteista. Eniten huomio kiinnittyi turvallisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Antti Lindtman kysyi konkreettisia toimia piippujen tulppaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme