Tapio

EU:n tarjoama ”yhden koon malli” ei sovi Suomen metsiin – Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön ja Suomen vaikuttamistyöstä

Jaa

Mitä juuri nyt tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön? Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa Tapion johtava asiantuntija Kati Kontinen ja senior advisor Risto Päivinen saivat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salon keskustelemaan EU:n lakialoitteiden ja strategiavalmisteluiden vaikutuksista Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä suomalaisten tekemästä metsäpoliittisesta vaikuttamistyöstä EU:ssa.

Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa keskustelevat Kati Kontinen (Tapio), Risto Päivinen (Tapio), Tomi Salo (Metsä Group) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssiala ry).
Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa keskustelevat Kati Kontinen (Tapio), Risto Päivinen (Tapio), Tomi Salo (Metsä Group) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssiala ry).

Piia-Noora Kaupilla on 10 vuoden kokemus Euroopan parlamentin jäsenenä eli meppinä työskentelystä 1999–2008. Metsät ovat avainasemassa koko globaalissa vihreässä siirtymässä, ja EU on järjestelmällisesti tavoitellut johtavaa asemaa globaalissa ilmastopolitiikassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin muuttanut keskustelua olennaisesti kevään 2022 aikana. Vihreää siirtymää pyritään nyt entisestään nopeuttamaan, Kauppi kommentoi. EU:ssa tehdään tällä hetkellä paljon ilmastotoimiin liittyvää valmistelutyötä, joka sisältää erilaisia mm. metsätalouteen, maankäyttöön ja energiaan liittyviä ehdotuksia.

Vaikka EU:lla ei ole virallista metsäpolitiikkaa, vaikuttavat päästöjen vähentämiseen vähintään 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä tähtäävän Fit for 55 -valmiuspaketin ympäristö- ja energiapolitiikan ehdotukset suoraan myös Suomen metsätalouteen, Tomi Salo korostaa. Se ettei EU:lla ole yhtenäistä metsäpolitiikkaa on käytännössä EU:n metsäpolitiikka, Risto Päivinen kiteyttää. Päivinen pitää metsiin vaikuttavan EU-päätöksenteon haasteina yleiskoordinaation ja johtamisen puutetta. Koska EU-politiikkaa tehdään ilmasto ja monimuotoisuus edellä, kokonaisuus hämärtyy, Päivinen kommentoi.

Salon mielestä EU:ssa voitaisiin ottaa mallia suomalaisesta osallistavasta ja läpinäkyvästä valmistelutyöstä. Jos komissiossa ei tehtäisi valmistelutyötä niin paljon suljettujen ovien takana, olisi tuloksena todennäköisesti paremmat ja valmiimmat ehdotukset. Osallistavasta yhteistyöstä Päivinen nostaa esimerkkinä Tapion koordinoiman Metsäpolitiikkafoorumin. Foorumi toimii ajatuspajana, jossa analysoidaan tieteellinen tieto ajankohtaisista metsäalan teemoista ja laaditaan tiedosta synteesi sekä politiikkavaihtoehtoja, jotka tuodaan päätöksentekijöille keskusteltavaksi havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa.

Miten suomalaiset vaikuttavat valmistelutyöhön EU:ssa? Metsä Groupilla on omaa henkilöstöä Brysselissä, mutta käytännössä vaikuttamistyötä tehdään hyvin monikanavaisesti. Hartiavoimaa tavoitteidensa edistämiseksi Metsä Group saa toimimalla osana erilaisia vaikuttamisverkostoja niin Suomessa kuin EU:ssa. EU:n rooli metsäsääntelyssä on kasvanut ja tulee kasvamaan tulevaisuudessa lisää. Tavoitteena onkin vaikuttaa ennakoivasti jo aloitteiden valmisteluvaiheessa, Salo korostaa. Kauppi huomauttaa, että Suomen metsäpoliittisia tavoitteita saataisiin todennäköisesti paremmin edistettyä myös, jos suomalaiset mepit ajaisivat Suomen etua yksituumaisesti.

Tapiossa EU:n Suomen metsiin vaikuttavaa päätöksentekoa pidetään tarkasti silmällä, kertoo Tapion koordinoimien metsänhoidon suositusten kehitystyössä mukana oleva Kati Kontinen. Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaisille metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Suosituksilla tavoitellaan metsästrategian mukaisesti kokonaiskestävyyttä ja kasvavaa hyvinvointia metsistä. Laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valmisteltavat suositukset ovat työväline, jolla niin kansallista kuin EU:n tasolta tulevaa metsäpolitiikkaa jalkautetaan käytäntöön.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 4. jakso:
Mitä tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön?

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
2. jakso: Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
3. jakso: Kuinka toimia vastuullisesti metsänomistajana?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.

Lisätietoja:

Kati Kontinen, johtava asiantuntija, Tapio, kati.kontinen@tapio.fi, p. +358 29 432 6003
Risto Päivinen, senior advisor, Tapio, risto.paivinen@tapio.fi, p. +358 500 577 308

Avainsanat

Kuvat

Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa keskustelevat Kati Kontinen (Tapio), Risto Päivinen (Tapio), Tomi Salo (Metsä Group) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssiala ry).
Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa keskustelevat Kati Kontinen (Tapio), Risto Päivinen (Tapio), Tomi Salo (Metsä Group) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssiala ry).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan4.7.2022 07:27:00 EEST | Tiedote

Metsäojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden elinympäristön tilaa parannetaan palauttamalla sinne vesiä alueen ulkopuolelta. Hiili-Vespa-hankkeessa tutkitaan, mitä vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmetsään ja mikä on palautuksen merkitys alueen hiilensidonnan kannalta. Hanke toteutetaan viidellä pilottikohteella, joilla seurataan pohjaveden korkeutta, hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä puuston kasvua. Seurannalla saadaan tietoa siitä, miten vedenpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnankorkeuden kehittymiseen ja mitkä ovat sen vaikutukset talousmetsän puustoon, kasvillisuuteen ja hiilensidontaan. Tieto on tärkeä muun muassa neuvoteltaessa maanomistajan kanssa vesienjohtamismahdollisuuksista.

Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?14.6.2022 07:12:02 EEST | Tiedote

Metsäntuntijat-podcastin 5. jaksossa Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri ja Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski keskustelevat metsätuhoista ja miten metsänomistajat voivat parhaiten varautua niihin. Metsänhoidon suosituksiin päivitetään parhaillaan keinoja metsätuhoriskien hallintaan ja tuhojen ennaltaehkäisyyn. Työtä koordinoi Tapio; Liski ja Viiri osallistuvat siihen metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmän jäseninä.

Talousmetsä on koti monelle pölyttäjälle – Tuore opas nostaa esiin keinoja, joilla pölyttäjiä voidaan huomioida talousmetsien käsittelyssä1.6.2022 07:46:00 EEST | Tiedote

Pölyttäjät ovat välttämättömiä viljakasvien sadontuotannolle, luonnonkasvien lisääntymiselle, ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Pölyttäjien määrän romahtaminen onkin viime vuosina huolestuttanut ympäri maailmaa. Suomessa pölyttäjille keskeisinä elinympäristöinä korostuvat maatalousympäristöjen lisäksi erilaiset metsäympäristöt, jotka peittävät valtaosan maastamme.

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme