EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus suosii uusiutumattomia, hankalasti kierrätettäviä materiaaleja

Kuitupohjaisten pakkausten korkeat kierrätysluvut kertovat, että kierrätys on otettu arvoketjussa vakavasti. Asetuksella olisi pitänyt keskittyä korjaamaan olemassa olevia epäkohtia, eikä valita yhtä heikosti perusteltua hopealuotia ratkaisemaan pakkaamisen haasteita.

Osin epärealistiset uudelleenkäytettävien pakkausten käyttövelvoitteet ovat asetuksen epäonnistunein kokonaisuus. Ennen kaikkea take away -sektorille asetetut vaatimukset ovat hyvin haastavat. Komission esityksen mukaan juomat tulisi tarjoilla vuoteen 2030 mennessä 20-prosenttisesti ja vuoteen 2040 mennessä jopa 80-prosenttisesti uudelleenkäytettävissä astioissa. Ruokapakkausten osalta vastaavat luvut ovat 10 % ja 40 %. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että nykyisin käytettäviä ja helposti kierrätettäviä kuitupohjaisia take away -pakkauksia tultaisiin korvaaman paksusta muovista tehdyillä pestävillä pakkauksilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla.

Uudelleenkäytettävien pakkausten puhdistamiseen kuluu runsaasti vettä ja energiaa, mitä ei useinkaan huomioida niiden elinkaarilaskelmissa. 

Esitys haluaa lisäksi kieltää kokonaan pikaruokaravintoloissa paikan päällä nautittavien annosten kertakäyttöpakkaukset vuoden 2030 alusta alkaen. Myös verkkokaupan pakkauksille on tulossa korkeita vaatimuksia uudelleenkäytön suhteen, kun tavaroista 50 prosenttia tulisi kuljettaa uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuoteen 2040 mennessä.

Komissio asettaa lisäksi asteittain nousevia tavoitteita kierrätetyn sisällön käytölle erilaisissa muovipakkauksissa. Metsäteollisuuden näkökulmasta ongelmallista on, että kierrätetyn sisällön vaatimus näyttää koskevan myös muiden kuin kokonaan muovisten pakkausten muovisia osia, mikä herättää kysymyksiä ruokaturvallisuuden ja -lainsäädännön näkökulmasta.

Metsäteollisuudessa on huolena, että korkeat tavoitteet uudelleenkäytettäville pakkauksille eivät edesauta muovinkäytön vähentämistä. Pahimmillaan vaikutus voi olla päinvastainen. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että uudelleenkäytettävät astiat palautuisivat 100-prosenttisesti järjestelmään tai vähentäisivät pakkaamisen ympäristövaikutuksia. Uudelleenkäytettävien pakkausten logistiikkaan ja puhdistamiseen tarvitaan myös paljon energiaa, vettä ja kemikaaleja, mikä on osoitettu tutkimuksissa.

Tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset tulisi huomioida

On kyseenalaista, että uusiutuvien materiaalien käyttöä halutaan rangaista ja vähentää. Niiden kierrätys toimii sekä Suomessa että Euroopassa jo nyt erittäin hyvin. Uudelleenkäytettäville pakkauksille on ehdottomasti paikkansa ja niiden käyttöä tulisi lisätä, mutta ei millä perusteilla, kustannuksilla ja vaikutuksilla hyvänsä. Myös pakkausten osalta tulisi aina olla mahdollista valita ratkaisu, jossa koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset on minimoitu. Tämä ei ole mahdollista, jos lainsäädännöllä ohjataan käyttämään uudelleenkäytettäviä pakkauksia kaikissa sovelluksissa.

Mielenkiintoiseksi asetuksen antamisen ajoituksen tekee se, että samaan aikaan Uruguayssä neuvotellaan maailmanlaajuisesta YK:n muovisopimuksesta, millä pyritään hillitsemään muovin käyttöä ja sen lieveilmiöitä maailmassa.

Seuraavaksi asetus siirtyy normaaliin EU:n lainsäädäntömenettelyyn, joten mahdollisuuksia epäkohtien korjaamiseksi on vielä olemassa.

Lisätiedot: Aaron Vuola, kiertotalous- ja ympäristöpäällikkö, Metsäteollisuus ry, +358 50 539 2583

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 74 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työelämäpoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 74,000 people. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.