Euroopan antibioottipäivä 18.11.2017

Vastustuskyvyn esiintyminen bakteereilla on yhteydessä antibioottien käyttöön. Antibiootti valikoi vastustuskykyistä bakteerikantaa, kun herkät bakteerit häviävät. Sekä eläin- että ihmislääkkeiden kehittäminen on kilpajuoksua luonnon kanssa. Suomen resistenssitilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Tärkein keino mikrobilääkeresistenssin hallinnassa on antibioottien hallittu käyttö.

Suomalaisessa eläintuotannossa ja Pohjoismaissa ylipäätään, käytetään antibiootteja vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Euroopan lääkevirasto EMA:n raportin mukaan Suomessa tuotantoeläimille käytetään mikrobilääkkeitä noin 5 % siitä mitä käytetään esim. Espanjan kotieläintuotannossa suhteutettuna eläinten määrään, jolloin käyttömäärät ovat vertailukelpoisia (ESVAC Eurooppalainen eläinten mikrobilääkkeiden kulutuslukuprojekti, 2017).

Suomi ajaa Euroopan unioniin merkittävää tiukennusta keskieurooppalaisittain katsottuna antibioottien käytölle eläinlääkinnässä juuri valmisteilla olevaan EU:n eläinlääkeasetukseen, jossa ollaan luomassa unionin yhteisiä sääntöjä antibioottien käytölle ja saatavuudelle. Suomi yhdessä viiden muun maan kanssa kirjelmöi komissiolle ennaltaehkäisevän antibioottilääkinnän rajoittamiseksi. Kaikki pohjoismaiset tuottajajärjestöt ovat esittäneet saman huolen jo aikaisemmin ja vaativat yhdessä komissiota ryhtymään toimiin tuotantoeläinten turhien antibioottihoitojen lopettamiseksi.

Kotimaisella lihasektorilla on tänä vuonna lanseerattu ilman antibiootteja tuotettu lihabrändi. Tämän on mahdollistanut suomalaisten tuotantoeläinten hyvä terveys, kattava terveydenhuoltojärjestelmä ja hyvä eläinten hyvinvointi. Sellaiset tarttuvat taudit, joiden kanssa kamppaillaan muualla EU:ssa, on Suomessa elinkeinon ja valtion toimesta hävitetty. Tarvetta antibiooteille ei ole, kun taudit ja sairaudet pidetään poissa.

Lisätietoja:
asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala, MTK, puh. 040 779 2945, email: leena.suojala@mtk.fi