Euroopan datasääntely käy jo ylikierroksilla ja säädökset kuormittavat yrityksiä
EU:n asettama datasääntely uhkaa ylikuormittaa sääntelyn vaikutusta yrityksille ja samalla koko datan hyödyntämistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta. Digijättien vallan kaitsemiseen tähtäävien säädösten määrä on paisunut. Sääntelyviidakko edellyttääkin jatkossa lukuisten eri säädösten yhtäaikaista hahmottamista. Samalla sääntely asettaa yrityksille lukuisia velvoitteita, jotka nostavat kustannuksia. Pahimmillaan yritykset saattavat alkaa rajoittaa datan keräämistä ja avaamista, mikä olisi uhka digivihreän siirtymän etenemiselle.
Euroopan unionin Data Act -ehdotus asettaa yrityksille datan avaamiseen liittyviä velvollisuuksia. Dataa keräävän tuotteen tai palvelun tarjoajalla on muun muassa velvollisuus kertoa, mitä dataa käyttäjästä kerätään ja kuinka käyttäjä saa datan halutessaan itselleen. Data Act on osa laajempaa EU:n datastrategiaa, johon kuuluu myös lukuisia muita säädöksiä.
Unionin hahmottelemasta Data Act -ehdotuksesta seuraavat muutokset kasvattavat merkittävästi datan hallintaan liittyvää pakottavaa sääntelyä. Datan käytöstä sopiminen edellyttääkin jatkossa yrityksiltä haastavien säädöskokonaisuuksien yhtäaikaista hahmottamista, ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta ”Teollisuuden sopimukset, uusi datasäädös ja digivihreä siirtymä”. Muistio pohjautuu vuoden 2022 Digibarometriin.
EU:n tulevan datalainsäädännön velvoitteet saattavat joidenkin arvioiden mukaan yksinomaan lisätä yritysten teknisten ja hallinnollisten tietojärjestelmien kehityskustannuksia jopa noin 50‒60 prosenttia. Datasääntelyn lisääntymisellä on myös laajempia vaikutuksia.
‒ Dataan liittyvä sääntely uhkaa käydä jo ylikierroksilla, koska eri säädöksiä ja niihin liittyviä velvoitteita alkaa olla niin paljon. Laajemmin ajateltuna tämä uusi datan sääntelyviidakko voi jopa pahentaa hallitusten välisiä kansainvälisen kaupan jännitteitä, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Säädösehdotusten perimmäisenä tarkoituksena on laatia yhteinen datasisämarkkina, jossa turvataan muun muassa tasaväkisemmät oikeudet koskien pääsyä dataan ja sen hyödyntämistä. Tavoitteet tukevat datan jakamiseen liittyviä käytänteitä.
Kääntyykö sääntely omia tavoitteitaan vastaan?
Datasääntelyn velvoitteet ja niiden rikkomisesta seuraavat sanktiot kohtelevat yrityksiä eri tavalla. Säädösten rikkomisesta voi seurata hallinnollinen sakko, jonka suuruus on enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Tämä herättää kysymyksiä, kääntyykö sääntely itseään vastaan. Ainoita, jotka kykenevät selviämään säädösten velvoitteista riittävällä oikeusvarmuuden asteella ovat digijätit, joita sääntelyllä nimenomaan pyritään kaitsemaan.
Jos yritykset eivät tunnista saamaansa etua datan avaamisesta vaan näkevät pelkkiä kustannuksia, datan avaaminen voi lässähtää, Etlan Timo Seppälä toteaa.
‒ Suurimmat yritykset saattavat jatkossa suunnitella laitteensa niin, että ne eivät kerää dataa lainkaan, jolloin vältetään sääntelyn piiriin joutuminen. Tällöin datasääntely voisi hidastaa merkittävästi digivihreään siirtymään tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin kehittymistä, Seppälä pohtii.
Mattila Juri, Seppälä Timo, Bützow Alexander, Hynönen Kalle & Puittinen Mika: Teollisuuden sopimukset, uusi datasäädös ja digivihreä siirtymä (Etla Muistio 110)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA, Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046 851 0500timo.seppala@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan ehdotus kannustinloukkuihin: Ansiosidonnaisen kesto puoleen ja vapautuneita varoja vaikeasti työllistyvien tukeen9.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata merkittävästi leikkaamalla tukea sellaisilta työttömiltä, joilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi lyhentää ja näin vapautuneita varoja kohdistaa vaikeasti työllistyvien tukeen, ehdottaa Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Tuloerot eivät ehdotuksen mukaan kasvaisi, koska järjestelmä kannustaisi työllistymään ja pääsemään nopeammin kiinni korkeampaan tulotasoon, lisäksi apua tarvitseville olisi saatavilla enemmän tukea.
Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa2.8.2022 11:00:00 EEST | Tiedote
EU:n päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään päästöjä unionin sisäisessä tuotannossa, mutta tuonnissa päästöjen osuus on sen sijaan kasvanut. Tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vaikka EU:n sisäisen tuotannon päästöt ovat pienentyneet, tuonnin vuodon vuoksi päästöjen vähentämisestä saadut hyödyt menetetään. Päästökaupan hiilivuodosta tarvitaan lisää näyttöä EU:n hiilitullien suunnittelua varten. Aiempaa selvää tutkimusnäyttöä järjestelmän hiilivuodosta on ollut vähän.
Etla vahvistaa tutkimustaan työn tulevaisuudesta – Joonas Tuhkuri palaa Etlan asiantuntijaksi25.7.2022 08:51:31 EEST | Tiedote
Työn tulevaisuuteen ja teknologisiin ratkaisuihin keskittyvä tutkimus vahvistuu Etlassa, kun Joonas Tuhkuri palaa syksyllä tutkijakaartiin. Tuhkuri on vastikään väitellyt tohtoriksi taloustieteestä yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa. Tuhkuri aloittaa Etlan Senior fellow-tutkijana, ja hän on myös aiemmin työskennellyt Etlassa vuosina 2014‒2016.
Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä18.7.2022 08:45:00 EEST | Tiedote
Suomessa pystyttiin koronakriisissä nopeilla lainsäädäntömuutoksilla sekä olemassa olevan lomautusjärjestelmän avulla auttamaan yrityksiä kriisiin sopeutumisessa. Korona-aikana myönnetyt yritystuet jäivätkin Suomessa vertailumaita vähäisemmiksi. Muissa maissa otettiin käyttöön erillisiä palkkatukitoimia, mutta Suomessa tällaiselle ei ollut tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin. Myönnetyissä koronatuissa ilmeni kuitenkin myös ongelmia, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.
Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta11.7.2022 08:45:00 EEST | Tiedote
Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme