Euroopan datasääntely käy jo ylikierroksilla ja säädökset kuormittavat yrityksiä
Euroopan unionin Data Act -ehdotus asettaa yrityksille datan avaamiseen liittyviä velvollisuuksia. Dataa keräävän tuotteen tai palvelun tarjoajalla on muun muassa velvollisuus kertoa, mitä dataa käyttäjästä kerätään ja kuinka käyttäjä saa datan halutessaan itselleen. Data Act on osa laajempaa EU:n datastrategiaa, johon kuuluu myös lukuisia muita säädöksiä.
Unionin hahmottelemasta Data Act -ehdotuksesta seuraavat muutokset kasvattavat merkittävästi datan hallintaan liittyvää pakottavaa sääntelyä. Datan käytöstä sopiminen edellyttääkin jatkossa yrityksiltä haastavien säädöskokonaisuuksien yhtäaikaista hahmottamista, ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta ”Teollisuuden sopimukset, uusi datasäädös ja digivihreä siirtymä”. Muistio pohjautuu vuoden 2022 Digibarometriin.
EU:n tulevan datalainsäädännön velvoitteet saattavat joidenkin arvioiden mukaan yksinomaan lisätä yritysten teknisten ja hallinnollisten tietojärjestelmien kehityskustannuksia jopa noin 50‒60 prosenttia. Datasääntelyn lisääntymisellä on myös laajempia vaikutuksia.
‒ Dataan liittyvä sääntely uhkaa käydä jo ylikierroksilla, koska eri säädöksiä ja niihin liittyviä velvoitteita alkaa olla niin paljon. Laajemmin ajateltuna tämä uusi datan sääntelyviidakko voi jopa pahentaa hallitusten välisiä kansainvälisen kaupan jännitteitä, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Säädösehdotusten perimmäisenä tarkoituksena on laatia yhteinen datasisämarkkina, jossa turvataan muun muassa tasaväkisemmät oikeudet koskien pääsyä dataan ja sen hyödyntämistä. Tavoitteet tukevat datan jakamiseen liittyviä käytänteitä.
Kääntyykö sääntely omia tavoitteitaan vastaan?
Datasääntelyn velvoitteet ja niiden rikkomisesta seuraavat sanktiot kohtelevat yrityksiä eri tavalla. Säädösten rikkomisesta voi seurata hallinnollinen sakko, jonka suuruus on enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Tämä herättää kysymyksiä, kääntyykö sääntely itseään vastaan. Ainoita, jotka kykenevät selviämään säädösten velvoitteista riittävällä oikeusvarmuuden asteella ovat digijätit, joita sääntelyllä nimenomaan pyritään kaitsemaan.
Jos yritykset eivät tunnista saamaansa etua datan avaamisesta vaan näkevät pelkkiä kustannuksia, datan avaaminen voi lässähtää, Etlan Timo Seppälä toteaa.
‒ Suurimmat yritykset saattavat jatkossa suunnitella laitteensa niin, että ne eivät kerää dataa lainkaan, jolloin vältetään sääntelyn piiriin joutuminen. Tällöin datasääntely voisi hidastaa merkittävästi digivihreään siirtymään tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin kehittymistä, Seppälä pohtii.
Mattila Juri, Seppälä Timo, Bützow Alexander, Hynönen Kalle & Puittinen Mika: Teollisuuden sopimukset, uusi datasäädös ja digivihreä siirtymä (Etla Muistio 110)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA, Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046 851 0500timo.seppala@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Etlan suhdanne-ennuste julki keskiviikkona 17.9.10.9.2025 10:45:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua9.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.
Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme