Suomen Metsästäjäliitto ry

Euroopan komissio tukee Ruotsin susipolitiikkaa

Jaa
Suurpetojen metsästys Suomessa ja Ruotsissa on poikkeusluvalla sallittua EU-säädösten mukaan ja Euroopan komission hyväksymää.

Euroopan komissio on hiljattain muuttanut linjaustaan suurpetojen kannanhallinnasta. Komissio julkaisi 7. maaliskuuta 2023 vastauksensa (viite 1) Euroopan parlamentin 24. marraskuuta 2022 antamaan päätöslauselmaan liittyen karjankasvatuksen ja suurpetojen suojeluun Euroopassa.

Komissio toteaa:

”Nykyisen luontodirektiivin puitteissa jäsenvaltioilla on huomattavia mahdollisuuksia poiketa tiukan suojelujärjestelmän kielloista. /…/ Komissio ei asetu jäsenvaltioiden tielle, jos ne käyttävät heille tarjolla olevia erilaisia direktiivin mukaisia poikkeamismahdollisuuksia.”

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vahvistanut tätä joustavampaa ja sallivaa kantaa konservatiivisen EPP-ryhmän tapaamisessa Euroopan parlamentissa. Tämän keskustelun sisältö julkaistiin MEP Dorfmannin toimesta (viite 2). Komission puheenjohtaja korosti Dorfmannin mukaan, että lajien suojelun ja monimuotoisuuden edut tulee tasapainottaa muiden etujen, kuten maatalouden kanssa. Puheenjohtaja Von der Leyen mainitsi jopa esimerkin Ruotsin susien kannanhallintasuunnitelmasta, jossa susien suurempia poistoja suunnitellaan, korostaen, että Ruotsin lähestymistapa "on linjassa" komission kanssa.

Ruotsissa susien suotuisan suojelutason viitearvo on 300 sutta tätä suuremman susimäärän ollessa kannanhoidollisesti metsästettävissä. Viitearvon kriteerit asetettiin Ruotsin eduskunnassa. Suomessa susien suotuisan suojelutason viitearvoa ei ole määritelty.

Karhunmetsästykselle ei ole vaihtoehtoja

Pohjoismaissa toteutettu poikkeusluvalla tapahtuva karhunmetsästys on jo pitkään ollut hyväksyttyä EU-komissiossa. Pohjoismaita ei ole rangaistu tässä asiassa. Poikkeusluvalla tapahtuvaa karhunmetsästystä itse asiassa tarvitaan täyttämään EU:n luontodirektiivin 2 artiklan tavoitteet (viite 3), joka mahdollistaa tasapainottamisen toisaalta suotuisan suojelutason saavuttamisen ja toisaalta taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten kuin myös alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden välillä. Periaate siitä, että jäsenvaltioiden tulee ylläpitää tasapaino suojelun ja muiden etujen, kuten metsästyksen ja virkistyksen välillä, kun ne panevat täytäntöön EU:n luontodirektiiviä, on vahvistettu Euroopan Unionin tuomioistuimen päätöksellä.

Karhukannat Suomessa ja Ruotsissa ovat hyvin suotuisan suojelun tason yläpuolella. Näin ollen EU:n lainsäädännön suojelutavoitteet on jo ylitetty (viite 4).

Tavoitteena on löytää sopiva tasapaino eri intressien välillä, välttää ristiriitoja ja vahinkoja, joita kasvava karhukanta voi aiheuttaa, sekä saavuttaa karhuja kohtaan sosiaalinen hyväksyntä paikallisväestön keskuudessa. Tämän vuoksi valvottu ja luvallinen metsästys on ainoa tyydyttävä vaihtoehto.

Populaatiotasolla tapahtuvassa suurpetojen hallinnan ohjeistuksessa, jotka laadittiin Euroopan komissiolle IUCN:n (International Union for Conservation of Nature) asiantuntijaryhmän EU-sopimuksen perusteella, korostetaan, että poikkeuksia tiukasta suojelusta voidaan käyttää, kun metsästystä tarvitaan suurpetojen paikallisen hyväksynnän saamiseksi maaseudun väestön keskuudessa. Ohjeissa todetaan, että "tämä tilanne on selvästi läsnä useissa pohjoismaisissa ja itäeurooppalaisissa maissa ja sitä on dokumentoitu hyvin sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa" (viite 5).

Ruotsi pyrkii selkeästi pienentämään karhukantaansa

Ruotsissa vuonna 2022 myönnettiin luvat 622 karhun metsästykseen arvioidusta 2 900 yksilöstä - eli noin 20 prosenttia kokonaispopulaatiosta. Suotuisan suojelutason vertailuarvo Ruotsin karhukannalle on vähintään 1 400 yksilöä. Ruotsissa käytävä keskustelu koskee sitä, kuinka karhuja voidaan metsästää lisää, ei vähentää, jotta karhujen määrää voidaan laskea kohti 1400 karhun vertailuarvoa.

Mikäli Suomen karhukanta saa kasvaa hallitsemattomasti, sillä tulee olemaan suhteettoman negatiivisia vaikutuksia lajin levinneisyysalueella asuville ihmisille, mikä olisi ristiriidassa luontodirektiivin 2 artiklan ja Suomen karhunhoitosuunnitelman kanssa. Tämä edellyttäisi väistämättä tulevaisuudessa entistä suurempia metsästyskiintiöitä ongelman korjaamiseksi. Toisin sanoen, jos metsästystä ei harjoiteta, ongelmat vain lisääntyvät ja tulevaisuudessa tarvitaan entistä radikaalimpia toimia. Metsästykselle ei ole tyydyttäviä tai edes saatavilla olevia muita vaihtoehtoja.

Karhumetsästyksen tavoitteet ja tarkoitukset täyttävät selvästi EU:n tuomioistuimen Tapiola-tapauksessa C-674/17 asettamat kriteerit (viite 6) ja ne voidaan ilmaista selkeästi ja tarkasti tieteellisen datan perusteella.

Suomessa karhun metsästyksen poikkeuslupien hakeminen tulevalle jahtikaudelle päättyi huhtikuussa ja parhaillaan riistaviranomainen käsittelee hakemuksia. Viime vuonna useista karhun metsästyksen poikkeusluvista valitettiin, metsästys estyi ja poikkeuslupia koskevat valitukset ovat nyt korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Lisätietoja:

Viitteet:

  1. https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/spdoc.do?i=59145&j=0&l=en
  2. https://www.herbert-dorfmann.eu/de/news/news/v/von-der-leyen-bestaetigt-herbert-dorfmann-eu-lehnt-wolfsentnahmen-nicht-mehr-grundsaetzlich-ab.html
  3. Council Directive 92/43/EEC of 21 May 1992 on the conservation of natural habitats and of wild fauna and flora https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A01992L0043-20130701
  4. See for example Commission v Belgium, 247/85, EU:C:1987:339.
  5. Guidelines for Population Level Management Plans for Large Carnivores, 2008, p. 30: https://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/species/carnivores/pdf/guidelines_for_population_level_management.pdf
  6. Judgment of the Court of 10 October 2019, Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Pohjois-Savo – Kainuu ry v Risto Mustonen and Others. Request for a preliminary ruling from the Korkein hallinto-oikeus, 674/17, EU:C:2019:851.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Metsästäjäliitto ry
Suomen Metsästäjäliitto ry
Kinturinkuja 4
11101 Riihimäki

010 841 0050https://metsastajaliitto.fi/

Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Viime vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Metsästäjäliiton perustamisesta. Lue lisää Metsästäjäliiton verkkosivuilta.

JAHTIMEDIA.FI on Suomen Metsästäjäliiton verkkolehti, jossa julkaistaan metsästysaiheisia artikkeleita, haastatteluja sekä videoita. Aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka jametsästysammunta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye