Euroopan parlamentti äänesti metsäenergian käytön puolesta

Euroopan parlamentti hyväksyi komissionkin ehdottaman riskiperusteisen mallin ja torppasi runkopuun hyödyntämistä estävät esitykset.

Jatkotyössä on varmistettava, että metsäenergian kestävyystarkastelu perustuu olemassa oleviin kansallisiin lakeihin ja järjestelmiin, joilla varmistetaan metsänhoidon kestävyys. Markkinamekanismit ohjaavat puun eri osat niille soveltuviin käyttötarkoituksiin. Metsänomistajien kannalta on olennaista, että metsäteollisuuden investointien seurauksena vahvistunut kuitupuun kysyntä heijastuu myös siitä saatavaan hintaan, mikä puolestaan kannustaa metsänomistajia investoimaan metsien asianmukaiseen hoitoon myös tulevaisuudessa.

MTK:n mukaan on hyvä, että jätteitä koskevan direktiivin tai kaskadikäytön periaatteita ei sisällytetty bioenergian tavoitteita tai tukiehtoja koskeviin artikloihin (3 ja 4) niiden käytännön täytäntöönpanoon liittyvien lukuisten vaikeuksien vuoksi. Komissiokin on moneen kertaan todennut, ettei puun kaskadikäyttö sovellu EU-lainsäädäntöön. MTK on tyytyväinen, että parlamentin äänestystuloksen ei pitäisi tuottaa toimivia puumarkkinoita vääristäviä vaikutuksia.

Parlamentti otti kantaa toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-ainelistaan. Parlamentti säilytti listan muuttamattomana suomalaisen tuotannon kannalta tärkeiden raaka-aineiden osalta. MTK:n mukaan jo olemassa olevien ja suunnitteilla olevien investointien kannalta raaka-ainelistaa ei pitäisikään muuttaa, eli komission esitys on nykyisellään toimiva. Tällöin myös mäntyöljyä ja pieniläpimittaista puuta voidaan käyttää toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistuksessa. Parlamentti kuitenkin hyväksyi näkemyksen, jonka mukaan komissiolla on toimivalta poistaa kestävien raaka-aineiden listalta tietyin menettelyin raaka-aineita. MTK:n näkemyksen mukaan tämä voi aiheuttaa investointeja suunnitteleville poliittisen riskin.

Neuvoston kanta direktiiviin valmistui joulukuussa. Neuvoston kanta paransi komission alkuperäisehdotusta metsäenergian osalta ja MTK peräänkuuluttaa parlamenttia, komissiota ja neuvostoa rakentavaan ja faktoihin perustuvaan yhteistyöhön saavutettujen neuvotteluasetelmien pohjalta. Kolmikantaneuvottelut alkanevat pian parlamentin kannan muodostuksen jälkeen.

Suomelle direktiivi on erityisen merkittävä, koska puu eri muodoissaan on Suomen merkittävin energianlähde. Puulla katettiin 26% energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2016, ja yli 80% suomalaisesta uusiutuvasta energiasta tulee puusta. Suomi on Euroopan maista bioenergiasta riippuvaisin.