Euroopan parlamentti hyväksyi merkittävän mietinnön vammaisten oikeuksien toteutumisesta EU:ssa

Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö, joihin lukeutuu EU:ssa 87 miljoonaa ihmistä. Parlamentti ottaa mietinnössään selvän kannan: EU ei ole pystynyt turvaamaan vammaisten henkilöiden perusoikeuksia YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. 

“Monet yhteiskuntamme perustekijät ovat edelleen vammaisten ulottumattomissa, kuten oikeus asumiseen, koulutukseen, terveydenhoitoon, juridiseen itsemäärämisoikeuteen, vapaaseen liikkumiseen, kulttuuriin, urheiluun ja poliittiseen osallistumiseen” meppi Alviina Alametsä tiivistää. 

Alametsä tuo esiin, että vaikka suurin osa vammaisten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään jäsenmaissa, on EU:lla mahdollisuus tehdä nykyistä paljon enemmän. 

“On hyvä, että parlamentti vaatii nyt komissiolta ja neuvostolta konkreettisia toimia vammaisten oikeuksien toteutumiseksi”, Alametsä toteaa. 

“Näitä konkreettisia toimia olisi esimerkiksi saada viimein eteenpäin vuodesta 2008 jumissa ollut syrjinnän vastainen direktiivi, viedä maaliin EU:n yhteinen vammaiskortti ja lopettaa epäeettisen laitoshoidon tukeminen EU-varoista. Erittäin tärkeää olisi myös puuttua jäsenmaiden käytäntöihin, jotka estivät 800 000 vammaista ja mielenterveysongelmista kärsivää henkilöä äänestämästä viime eurovaaleissa”, Alametsä jatkaa.  

Alametsä on tyytyväinen, että mietintö tunnustaa moniperustaisen syrjinnän. Moniperustainen syrjintä tarkoittaa syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman syrjintäperusteen perusteella. 

“Kun olin mukana neuvottelemassa vetoomusvaliokunnan kantoja kyseiseen mietintöön, minulle oli ehdottoman tärkeää saada mukaan laaja näkökulma ja tehdä näkyväksi syrjinnän erilaiset muodot. Tilastot näyttävät, että vammaiset ihmiset elävät muita useammin köyhyydessä, jäävät ilman koulutusta, työpaikkaa tai asuntoa, ja kokevat enemmän mielenterveysongelmia. Vammaiset naiset ovat moninkertaisessa riskissä joutua sukupuolittuneen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi” Alametsä selittää.

Alametsä haluaa korostaa, miten tärkeää on että vammaiset ovat itse päättämässä omista asioistaan. 

“Olennaista oli, että parlamentin mietintöä tehtäessä on kuultu laajasti vammaisia ja vammaisjärjestöjä ja että mietintöä valmistelemassa oli myös useita vammaisia meppejä. Näiltä kollegoilta tuli myös omakohtaista ja tärkeää kritiikkiä eilisessä täysistuntokeskustelu siitä, miten parlamentin tulisi tehdä omasta toiminnastaan esteetöntä. Hyvä esimerkki tästä oli, kun mietinnön pääesittelijän ei annettu pitää puhettaan viittomakielellä, koska täysistunnossa ei ole viittomakielen tulkkeja. Toivon, että tästä otetaan opiksi, sillä meillä on vielä paljon tehtävänä vammaisten ihmisten poliittisen osallisuuden edistämisen suhteen”, Alametsä päättää.