Euroopan soiden kuivuminen voi vaarantaa merkittävän hiilinielun
– Euroopan soissa on viisi kertaa enemmän hiiltä kuin Euroopan metsissä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on siksi äärimmäisen tärkeää, että hiili pysyy suokerrostumissa eikä vapaudu sieltä ilmaan kuivumisen, eroosion ja suopalojen seurauksena, kertoo selvityksen toinen suomalaiskirjoittaja, Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Kuivumisen taustalla sekä ilmastonmuutos että ihmisen toiminta
Suurin lasku suoveden pinnoissa ajoittuu 1700-luvun puoliväliin, joskin alueelliset erot ovat suuria.
– Tutkimuskohteiksi pyrittiin valitsemaan mahdollisimman luonnontilaisia soita, joskin Euroopasta on vaikeaa löytää soita, joihin maankäyttö ja muu ihmistoiminta eivät olisi jättäneet jälkiään, toteaa selvityksessä mukana ollut dosentti Minna Väliranta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Soiden kosteusvaihteluja tutkittiin turvekerroksissa säilyvien yksisoluisten eliöiden, kuoriamebojen avulla, sillä suoveden korkeuden suoria mittauksia on vain lyhyeltä ajanjaksolta ja vain muutamista kohteista. Kuoriamebat sopivat hyvin varsinkin turvemaassa tapahtuvien muutosten seurantaan, sillä ne reagoivat herkästi ympäristönsä kosteuden muutoksiin.
Erityisen pahoin kärsineiksi osoittautuivat Iso-Britannian ja Irlannin suot, joita on ojitettu ja käytetty laidunmaina jo pitkään.
Tutkimusryhmä painottaa soiden suojelun, kunnostuksen ja luonnontilaan palauttamisen tärkeyttä
– Hiilinielukeskusteluun liittyen olisi meillä Suomessakin korkea aika alkaa puhua metsien lisäksi myös soista, tähdentävät Korhola ja Väliranta.
Heidän mukaansa suorikkaassa Suomessa ei ole jostain syystä vielä ymmärretty arvostaa sitä mahdollisuutta, mikä soissa piilee ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilen sidonnassa.
Tutkimustietoa Suomen soiden tilasta ja eri tyyppisten soiden hiilen sitomiskyvystä tarvitaan lisää, sillä tässä Euroopan laajuisessa tutkimuksessa oli mukana vain muutamia soita pohjoisilta alueilta.
– Soitamme ei ole tutkittu riittävästi siitä näkökulmasta, kuinka voisimme hyödyntää suoluontoamme maksimaalisella tavalla hiilen kerryttämisessä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä, tiivistää Väliranta.
Alkuperäinen artikkeli: Swindles, G.T., Morris, P.J., Mullan, D.J., Payne, R.J., Roland, T.P., Amesbury, M.J., Lamentowicz, M., Turner, T.E., Gallego-Sala, A., Sim, T., Barr, I.D., Blaauw, M., Blundell, A., Chambers, F.M., Charman, D.J., Feurdean, A., Galloway, J.M., Gałka, M., Green, S., Kajukało, K., Karofeld, E., Korhola, A., Lamentowicz, L., Langdon, P., Marcisz, K., Mauquoy, D., Mazei, Y.A., McKeown, M., Mitchell, E.A.D., Novenko, E., Plunkett, G., Roe, H.M., Schoning, K., Sillasoo, Ü., Tsyganov, A.N., van der Linden, M., Väliranta, M. & Warner, B. 2019. Widespread drying of European peatlands in recent centuries. Nature Geoscience. (DOI: 10.1038/s41561-019-0462-z)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Minna Väliranta, puh. 050 448 6483, minna.valiranta@helsinki.fi
Professori Atte Korhola, puh. 050 415 4528, atte.korhola@helsinki.fi
Ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö (ECRU), Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 5762960
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnan laaja-alainen tutkimus ulottuu elämän molekyylitason rakenteiden selvittämisestä suuriin ekosysteemitason kysymyksiin. Tiedekunnan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa ratkaisumalleja mm. ajankohtaisiin ympäristöongelmiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme