Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Euroopan vanhin maakotka on savolainen

Jaa

Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö.

Maakotka (Aquila chrysaetos). Kuvaaja Ari Komulainen.
Maakotka (Aquila chrysaetos). Kuvaaja Ari Komulainen.

Luontokuvaaja Ari Komulainen kuvasi maakotkan (Aquila chrysaetos) Pohjois-Savossa. Kotkalla oli rengas vasemmassa jalassa, ja renkaan numerokin näkyi kuvissa. Komulainen teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon, ja loppu on historiaa: tämä upea lintu sai renkaan nilkkaansa 34 vuotta 6 kuukautta ja 27 päivää aiemmin. Kyseessä on kolmanneksi vanhin rengastettu lintumme. Suomen lintujen ikäennätystilastossa tätä kotkaa vanhempia ovat vain 34 vuotta ja 11 kuukautta vanha etelänkiisla (Uria aalge) sekä 34 vuotta ja 7 kuukautta vanha harmaalokki (Larus argentatus).

Euroopan lintujen ikäennätystilastoa ylläpitää maanosamme rengastustoimistojen kattojärjestö EURING. EURINGin tilastossa maakotkamme kiilaa ykköspaikalle, Euroopan vanhimmaksi maakotkaksi. Tilastoa tutkimalla selviää, että maanosamme pitkäikäisimpiä lintuja ovat pikkuliitäjä (Puffinus puffinus) (ennätys 50 vuotta ja 11 kuukautta) ja tukkasotka (Aythya fuligula) (45 vuotta ja 3 kuukautta).

Nyt havaittu naarasmaakotkasyntyi keväällä 1984 Pohjois-Pohjanmaalla pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen lintu tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt monta, monta kertaa.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Tämä on johtanut vainon vähenemiseen ja kannan hitaaseen kasvuun. Tästä johtuen maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkantamme koko on noin 300–400 paria.

Lintujen rengastus 
Lintujen ikäennätykset

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Museomestari Juha Honkala, juha.honkala@helsinki.fi, +358 50 318 2352
Luontokuvaaja Ari Komulainen, ajkomulainen@gmail.com, +358 44 5234772

Kuvat

Maakotka (Aquila chrysaetos). Kuvaaja Ari Komulainen.
Maakotka (Aquila chrysaetos). Kuvaaja Ari Komulainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 5762960

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme