Helsingin yliopisto

Euroopassa sairaalaan joutuvat matkailijat voivat kantaa kotiin palatessaan superbakteereja – tartunnan riski suurin Itä- ja Etelä-Euroopassa

Jaa

Ulkomailla sairaalahoitoon joutuvat matkailijat kantavat usein kotiin palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja. Tuoreessa Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa 17 prosenttia Euroopassa sairaalaan joutuneista matkailijoista kantoi superbakteeria. Itä-Euroopassa sairaalahoidossa olleista noin 28 prosenttia toi tuliaisena superbakteerin.

Antibiooteille vastustuskykyisten eli resistenttien bakteerien, niin kutsuttujen superbakteerien, yleistyminen on merkittävä globaali uhka ihmisen terveydelle. Resistentit bakteerit siirtyvät maasta ja maanosasta toiseen, kun matkailijat kuljettavat tietämättään resistenttejä suolistobakteereja kotimaahansa.

Erityisen helposti resistenttejä bakteereja saavat kohdemaassa sairaalahoitoon joutuvat matkailijat. Aiemmissa suomalaistutkimuksissa on osoitettu, että tropiikin lisäksi myös Euroopan maissa sairaalahoitoon joutuneet matkailijat voivat kantaa moniresistenttejä bakteereja.

Sairaaloiden suojaamiseksi Suomessa seulotaan moniresistenttejä bakteereita potilailta, jotka ovat olleet sairaalahoidossa ulkomailla. Tuoreessa Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa tutkijat analysoivat seulontatuloksia 1 772 potilaalta, joilta oli seulottu moniresistenttejä bakteereja vuosina 2010–2019. Potilaat olivat olleet seulontaa edeltävän vuoden aikana sairaalahoidossa Euroopassa.

Tutkimus osoittaa, että seulonta sairaaloissa kannattaa. Potilaista noin 17 prosenttia kantoi yhtä tai useampaa moniresistenttiä bakteerikantaa.

– Tavallisin löydös oli ESBL-bakteeri, ja pieneltä osalta löytyi myös MRSA-bakteeri tai VRE-bakteeri. Erityisen huolissamme olemme karbapeneemeille vastustuskykyisistä bakteerikannoista, joita löytyi myös pieneltä osalta. Niihin tehoavat vain harvat antibiootit, sanoo väitöskirjatutkija, LL Mikael Kajova.

Tartunnan riski näytti tutkimuksen mukaan olevan suurin Etelä- ja Itä-Euroopassa.

– Kaikkein suurin tartunnan riski oli itäisen Euroopan maiden sairaaloissa: noin 28 prosenttia Itä-Euroopassa hoidetuista kantoi superbakteeria, Kajova kertoo.

Antibioottihoidot lisäsivät tartunnan riskiä

Tutkimuksen mukaan ulkomaisessa sairaalassa annetut antibioottihoidot kasvattivat matkailijan riskiä saada reissulta superbakteeri.

Tuore tutkimus havainnollistaa antibioottiresistenssin leviämistä matkailun myötä.

– Suomi on ollut matalan antibioottiresistenssin maa. Vaikeutuva resistenssitilanne maailmalla näkyy hiljalleen myös meillä, kun bakteerit kulkeutuvat tänne muun muassa matkailijoiden mukana. Tutkimus auttaa sairaaloita suunnittelemaan riskiarvioon perustuvaa suojautumista moniresistenteiltä bakteereilta, kertoo professori, ylilääkäri Anu Kantele.

Tutkimus on julkaistu Journal of Travel Medicine -tiedelehdessä. Tutkimus on osa Mikael Kajovan väitöskirjatyötä. Työn ohjaajana toimii professori Anu Kantele.


Fakta: Suomessa tartuntavaara on matala

  • Antibiooteille resistenttien bakteerien esiintyvyys vaihtelee maantieteellisesti. Eniten superbakteereja on Intian niemimaalla ja muilla subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Euroopassa niiden osuus on selvästi pienempi.
  • Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan maailman matalimman resistenssin aluetta, ja Suomessa myös sairaaloissa tartuntavaara on matala.
  • Maailmanlaajuisesti antibiooteille resistentit bakteerikannat tappavat miljoonia ihmisiä vuosittain.
  • Jos taudinaiheuttaja on monille antibiooteille resistentti, infektion hoito on tavallista haastavampaa, sairaalahoidot voivat pitkittyä ja ennuste voi olla huonompi. Tällaisten infektioiden hoito on myös yhteiskunnalle tavanomaista kalliimpaa.


Alkuperäinen artikkeli:

Mikael Kajova, Tamim Khawaja, Anu Kantele. European hospitals as source of multidrug-resistant bacteria: analysis of travellers screened in Finland after hospitalization abroad. Journal of Travel Medicine, 2022. DOI: 10.1093/jtm/taac022


Lisätietoja:

Mikael Kajova, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS
mikael.kajova@hus.fi

Anu Kantele, professori, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS
anu.kantele@hus.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme