Eläketurvakeskus (ETK)

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa

Jaa

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Kuva: Katri Saarteinen.
Kuva: Katri Saarteinen.

Tutkimuksen mukaan koulutustaso ja sukupuoli ovat yhä selvästi yhteydessä siihen, missä iässä työmarkkinoilta poistutaan. Erot eri koulutusryhmien välillä ovat myös pysyneet suhteellisen vakaina.

– Vuonna 2020 korkeasti koulutettu eurooppalainen jätti työmarkkinat keskimäärin 64,9 vuoden iässä, keskiasteen koulutuksen saanut keskimäärin 63,4-vuotiaana ja matalasti koulutettu 62,1 vuoden iässä, erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta kertoo.

Suomessa vastaavat iät ovat 64,6 vuotta, 63,8 vuotta ja 63,0 vuotta.

Suomessa työnjättöikä kohonnut ja koulutustason mukaiset erot kaventuneet

Suomessa työnjättöikä on noussut ja koulutustason mukaiset erot työnjättöiässä ovat pienentyneet verrattain paljon. Suomi kuuluukin Saksan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa työnjättöikä oli vuonna 2020 korkein ja koulutuserot työnjättöiässä olivat vertailtujen maiden matalimmat.

Kaikissa 16 maassa työmarkkinoilta lähdettiin entistä iäkkäämpänä: työmarkkinoilta poistumisikä nousi keskimäärin 2,5 vuotta. Maiden väliset erot työnjättöiässä ja sen kehityksessä ovat kuitenkin huomattavia.

– Esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa on onnistuttu loikassa kohti pidempiä työuria. Näissä maissa työmarkkinoilta poistumisikä nousi melko alhaiselta tasolta vuonna 2003 suhteellisen korkealle tasolle vuoteen 2020 mennessä, erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Vanhempien työntekijöiden koulutustaso on noussut

Kaikissa maissa 45–65-vuotiaiden koulutustaso on noussut – etenkin naisilla. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on lisääntynyt. Silti monessa maassa haasteena on edelleen se, että erityisesti vähän koulutetut ikääntyvät naiset poistuvat työmarkkinoilta ennen lakisääteistä eläkeikää.

– Tulevien eläkeuudistusten valmistelussa tulisikin huomioida sosioekonomiset erot työurien pituudessa. Lisäksi tulisi tarkastella, minkälaisia vaikutuksia eroilla on eläkkeiden riittävyyteen, Kuitto sanoo.

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia, Riekhoff pohtii.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, 029 411 2361, arie.riekhoff@etk.fi

Erikoistutkija Kati Kuitto, 029 411 2479, kati.kuitto@etk.fi

Tutkimusjulkaisu: Educational differences in extending working lives – Trends in effective exit ages in 16 European countries

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Katri Saarteinen.
Kuva: Katri Saarteinen.
Lataa
Työnjättöikä koulutustason mukaan vuonna 2020
Työnjättöikä koulutustason mukaan vuonna 2020
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme