Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa

Tutkimuksen mukaan koulutustaso ja sukupuoli ovat yhä selvästi yhteydessä siihen, missä iässä työmarkkinoilta poistutaan. Erot eri koulutusryhmien välillä ovat myös pysyneet suhteellisen vakaina.
– Vuonna 2020 korkeasti koulutettu eurooppalainen jätti työmarkkinat keskimäärin 64,9 vuoden iässä, keskiasteen koulutuksen saanut keskimäärin 63,4-vuotiaana ja matalasti koulutettu 62,1 vuoden iässä, erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Suomessa vastaavat iät ovat 64,6 vuotta, 63,8 vuotta ja 63,0 vuotta.
Suomessa työnjättöikä kohonnut ja koulutustason mukaiset erot kaventuneet
Suomessa työnjättöikä on noussut ja koulutustason mukaiset erot työnjättöiässä ovat pienentyneet verrattain paljon. Suomi kuuluukin Saksan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa työnjättöikä oli vuonna 2020 korkein ja koulutuserot työnjättöiässä olivat vertailtujen maiden matalimmat.
Kaikissa 16 maassa työmarkkinoilta lähdettiin entistä iäkkäämpänä: työmarkkinoilta poistumisikä nousi keskimäärin 2,5 vuotta. Maiden väliset erot työnjättöiässä ja sen kehityksessä ovat kuitenkin huomattavia.
– Esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa on onnistuttu loikassa kohti pidempiä työuria. Näissä maissa työmarkkinoilta poistumisikä nousi melko alhaiselta tasolta vuonna 2003 suhteellisen korkealle tasolle vuoteen 2020 mennessä, erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Vanhempien työntekijöiden koulutustaso on noussut
Kaikissa maissa 45–65-vuotiaiden koulutustaso on noussut – etenkin naisilla. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on lisääntynyt. Silti monessa maassa haasteena on edelleen se, että erityisesti vähän koulutetut ikääntyvät naiset poistuvat työmarkkinoilta ennen lakisääteistä eläkeikää.
– Tulevien eläkeuudistusten valmistelussa tulisikin huomioida sosioekonomiset erot työurien pituudessa. Lisäksi tulisi tarkastella, minkälaisia vaikutuksia eroilla on eläkkeiden riittävyyteen, Kuitto sanoo.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia, Riekhoff pohtii.
Lisätiedot:
Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, 029 411 2361, arie.riekhoff@etk.fi
Erikoistutkija Kati Kuitto, 029 411 2479, kati.kuitto@etk.fi
Tutkimusjulkaisu: Educational differences in extending working lives – Trends in effective exit ages in 16 European countries
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Borde människor som försörjt en familj få högre pension?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Borde pensionsrätten delas vid skilsmässa, precis som resten av egendomen? Vad kan vi lära av de franska pensionsupploppen? I säsongens sista avsnitt utvärderar och jämför vi andra länders pensionssystem med Finlands. I studion: ekonom Heikki Pursiainen, kommunikationschef Raine Tiessalo och PSC:s specialsakkunnige Niko Väänänen.
Eläkekomitea: Pitäisikö perheellisten saada muita paremmat eläkkeet?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Pitäisikö eläkeoikeus jakaa avioerossa, kuten muukin omaisuus? Mitä voimme oppia Ranskan eläkemellakoista? Kauden viimeisessä jaksossa peilataan muiden maiden eläketurvaa Suomeen. Studiossa keskustelemassa ekonomisti Heikki Pursiainen, viestintäjohtaja Raine Tiessalo ja erityisasiantuntija Niko Väänänen.
Podcasten Pensionskommittén: Vad är rättvisa i pensioner?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur görs en pensionsreform som är rättvis mot de unga? Är bergsrådens massiva tilläggspensioner rättvisa? Vem drar större nytta av pensionssystemet, män eller kvinnor? Frågor som berövar folk nattsömnen diskuteras av Akava-ordföranden Maria Löfgren, den fria journalisten Tuija Siltamäki och Pensionsskyddscentralens vd Mikko Kautto.
Eläkekomitea: Mitä on oikeudenmukaisuus eläkkeissä?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Miten varmistetaan nuorille reilu eläkeuudistus? Ovatko vuorineuvosten massiiviset lisäeläkkeet reiluja? Kumpi hyötyy eläkejärjestelmästä enemmän, mies vai nainen? Kansalaisia valvottavia kysymyksiä pohtivat Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, vapaa toimittaja Tuija Siltamäki ja ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Värsta placeringsåret sedan finanskrisen ute i världen27.4.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Den genomsnittliga nominella avkastningen för de pensionsplacerare som valts ut för jämförelsen var mer än åtta procent negativ i fjol. Placerarnas reella avkastning var ännu sämre, eftersom inflationen i alla länder gjorde förlusterna större. Den genomsnittliga realavkastningen var nästan –15 procent. De finländska arbetspensionsplacerarna klarade sig emellertid bättre än genomsnittet
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme