Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa
Tutkimuksen mukaan koulutustaso ja sukupuoli ovat yhä selvästi yhteydessä siihen, missä iässä työmarkkinoilta poistutaan. Erot eri koulutusryhmien välillä ovat myös pysyneet suhteellisen vakaina.
– Vuonna 2020 korkeasti koulutettu eurooppalainen jätti työmarkkinat keskimäärin 64,9 vuoden iässä, keskiasteen koulutuksen saanut keskimäärin 63,4-vuotiaana ja matalasti koulutettu 62,1 vuoden iässä, erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Suomessa vastaavat iät ovat 64,6 vuotta, 63,8 vuotta ja 63,0 vuotta.
Suomessa työnjättöikä kohonnut ja koulutustason mukaiset erot kaventuneet
Suomessa työnjättöikä on noussut ja koulutustason mukaiset erot työnjättöiässä ovat pienentyneet verrattain paljon. Suomi kuuluukin Saksan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa työnjättöikä oli vuonna 2020 korkein ja koulutuserot työnjättöiässä olivat vertailtujen maiden matalimmat.
Kaikissa 16 maassa työmarkkinoilta lähdettiin entistä iäkkäämpänä: työmarkkinoilta poistumisikä nousi keskimäärin 2,5 vuotta. Maiden väliset erot työnjättöiässä ja sen kehityksessä ovat kuitenkin huomattavia.
– Esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa on onnistuttu loikassa kohti pidempiä työuria. Näissä maissa työmarkkinoilta poistumisikä nousi melko alhaiselta tasolta vuonna 2003 suhteellisen korkealle tasolle vuoteen 2020 mennessä, erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Vanhempien työntekijöiden koulutustaso on noussut
Kaikissa maissa 45–65-vuotiaiden koulutustaso on noussut – etenkin naisilla. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on lisääntynyt. Silti monessa maassa haasteena on edelleen se, että erityisesti vähän koulutetut ikääntyvät naiset poistuvat työmarkkinoilta ennen lakisääteistä eläkeikää.
– Tulevien eläkeuudistusten valmistelussa tulisikin huomioida sosioekonomiset erot työurien pituudessa. Lisäksi tulisi tarkastella, minkälaisia vaikutuksia eroilla on eläkkeiden riittävyyteen, Kuitto sanoo.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia, Riekhoff pohtii.
Lisätiedot:
Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, 029 411 2361, arie.riekhoff@etk.fi
Erikoistutkija Kati Kuitto, 029 411 2479, kati.kuitto@etk.fi
Tutkimusjulkaisu: Educational differences in extending working lives – Trends in effective exit ages in 16 European countries
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme