FA edellyttää palvelulupauksen selkeyttämistä sotessa – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus uuteen kunniaan!
”Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden parantaminen edellyttävät julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa sekä luottamukseen perustuvaa kumppanuutta. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on selkeyttää julkinen palvelulupaus”, korostaa FA:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelu pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla voisi olla mahdollisuus täydentää niin omalla rahoituksella kuin yksityisen sektorin palveluilla julkisen sektorin tarjoamia palveluja.
Luna toteaa, että erityisesti ikääntyneiden hyvinvointiin ja kasvavaan hoivatarpeeseen on tärkeä varautua sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. ”Laissa on turvattava ikääntyneille ja vammaisille henkilöille sekä pitkäaikaista hoidon tarvetta omaaville asiakkaille henkilökohtainen budjetointi, joka kannustaa innovatiivisuuteen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa. Asiakas voisi halutessaan silloin nykyistä helpommin käyttää myös omia varojaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoittamiseen.”
Kumppanuudella hyviä tuloksia – ulkoistamissopimusten mitätöinti heikentäisi Suomen mainetta
FA ei pidä palvelujen turvaamisen kannalta viisaana ratkaisuna esityksiä, joka rajaavat yksityisen sektorin käyttöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden julkisen tuotannon tuottavuus ei parane uudistuksessa. Tuottavuutta voidaan parantaa mm. kilpailulla sekä parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Yhteiskunnan kokonaisetu kärsii, mikäli hoitoketjut pidentyvät ja siten kustannukset kasvavat.
Yksityisellä sektorilla on Suomessa pitkät perinteet hyvästä kumppanuudesta julkisen sektorin kanssa. Tuloksellisesta yhteistyöstä on kokemusta esimerkiksi vakuutusyhtiöillä, jotka vastaavat lakisääteisistä tehtävistä työeläke-, tapaturma-, liikenne- ja potilasvakuuttamisessa.
Finanssiala yhtyy Hyvinvointialan, Suomen yrittäjien, EK:n ja ETLA:n huoleen jo tehtyjen palvelujen hankintaan koskevien sopimusten mitätöimisestä. Jo tehtyjen sopimusten mitätöiminen loukkaa sopimusvapautta ja luottamuksen suojaa. Mitätöiminen olisi kyseenalaista laajemminkin kuin vain tässä yksittäistapauksessa. Se heikentäisi yleisesti sopimuskulttuuria ja heikentäisi Suomen mainetta luotettavana sijoitusympäristönä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LunaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4223paivi.luna@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
