Tiesitkö, että ansiopäivärahan saajien työttömyyttä edeltävä palkka on naisilla useimmin 1500-2000 euroa ja miehillä 2000-2500 euroa kuukaudessa? Tai sitä, että 38 % päivärahan saajista teki viime vuonna osa-aika- tai keikkatöitä? Luvut ovat harvoin esillä ansioturvasta käytävässä keskustelussa, vaikka ne kuvaavat keskeisellä tavalla järjestelmän toimintaa.

”Ansioturvakeskustelua tulisi käydä faktapohjalta”, sanoo TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman. ”Toisinaan perustiedotkin tuntuvat puuttuvan keskustelusta.” Villmanin mukaan esimerkiksi ansioturvan kannustinongelmat otetaan usein annettuna tosiasiana, vaikka tilastot ja aiheesta tehdyt tutkimukset kertovat, että ansioturvajärjestelmä kannustaa työhön ja työskentely päivärahalla on yleistä.

Kannustavuuden lisäksi väärinkäsityksiä liittyy ansiopäivärahajärjestelmän hyötyjiin sekä rahoitukseen. ”Päivärahan saajia on nimitetty julkisuudessa eliitiksi ja kultapossukerholaisiksi. Tosiasiassa päivärahan saajat ovat valtaosin varsin pienituloisia henkilöitä”, kertoo Villman. Työttömyyskassojen jäsenet sekä työnantajat myös rahoittavat päivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan. ”Perusturvan saajat eivät rahoita ansiosidonnaista. Perusturvan ylittävä osa koostuu työnantajamaksuista sekä jäsenten kassa- ja vakuutusmaksuista,” Villman toteaa.

Verkkomateriaali ansioturvasta löytyy osoitteesta tyj.fi/faktaa.