Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea julkisti viimeisen osan niin sanotuista Basel III -standardeista joulukuussa 2017. Se sisältää merkittäviä muutoksia pankkien vakavaraisuussääntelyyn, erityisesti siihen, miten pankit arvioivat saamisiinsa sisältyviä riskejä. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä ja korjata nykysääntelyssä havaittuja puutteita.

Kun uudistustyö alkoi, sen reunaehdoksi asetettiin, että pankkien pääomavaatimukset eivät saa nousta merkittävästi. Viranomaisten ja tutkimuslaitosten laatimat vaikutusarviot kuitenkin osoittavat, että uudistukset ovat kasvattamassa erityisesti EU-pankkien pääomavaatimuksia. Samalla vakavaraisuuslaskenta uhkaa muuttua vähemmän riskejä heijastavaksi. Pääsyynä on niin sanottu kokonaisriskipainolattia, joka asettaa rajan sille, missä määrin sisäisiä riskimalleja käyttävät pankit voivat hyödyntää mallien tuloksia vakavaraisuuslaskennassaan. Mallit ovat pankkien valvojien hyväksymiä.

Komissio on sisällyttänyt esitykseensä seikkoja, joilla pyritään pehmentämään uudistuksen vaikutuksia EU-pankkeihin ja niiden asiakkaisiin. Valitettavasti tämä työ on jäänyt kesken. Niin FA kuin mm. Euroopan pankkiyhdistys EBF ovat ehdottaneet toimeenpanotapaa, joka ottaisi nyt esitettyä paremmin huomioon EU:n rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet ja tukisi pankkien kykyä rahoittaa muun muassa talouden vihreää siirtymää.

”On valitettavaa, että komissio ei ole kuunnellut pankkien ja monien muiden tahojen esille nostamia huolia. Uudistus uhkaa nostaa suomalaispankkienkin pääomavaatimuksia. Tälle ei ole perusteita, kuten koronakriisi on osoittanut. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on vahva, ja ne ovat tukeneet asiakkaitaan pandemian aikana eri tavoin”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Komission esityksen käsittely on alkamassa jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Neuvottelut kestänevät pitkään, koska esityskokonaisuus on laaja ja monitahoinen. Komission mukaan uudistukset voisivat tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2023.

”Pallo on nyt jäsenmailla ja parlamentilla. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi ottaa selkeän kannan komission esitykseen ja edellyttää, että uudistuksen toimeenpano tehdään EU-maiden kannalta järkevällä tavalla. Pankkien vakavaraisuussääntely on pidettävä riskiperusteisena ja pääomavaatimusten nousu mahdollisimman pienenä”, Kauppi painottaa.

Tutustu komission esitykseen.