Finanssiala ry

FA:n kysely: Yli puolet suomalaisista vaatii ilmastoystävällistä koronaelvytystä ja ilmastotoimiin sidottuja yritystukia

Jaa

Yli puolet Finanssiala ry:n (FA) teettämän kansalaiskyselyn vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen huomiointi on ensisijaisen tärkeää koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä. Vielä suurempi osa vastaajista sanoo, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri tulisi olla ilmastonmuutoksen hillintä.

Vaikka koronakriisi onkin muuttanut maailmaa – ehkä pysyvästi – se ei suinkaan ole perunut ilmastonmuutosta. Korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista.


Etenkin nuoret vastaajat kannattavat ajatusta, että koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä ja jälleenrakentamisessa tulee ensisijaisesti huomioida ilmastonmuutoksen torjunta. 18–21-vuotiaista 57 prosenttia on väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Kaikista vastaajista näin sanoo 52 prosenttia.


”Ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan tulevaisuudessa ja siten koskettaa erityisesti nuoria. Elvytyksessä on osattava katsoa koronakriisiä pidemmälle: Ympäristöasioiden huomioiminen on finanssialan riskienhallinnan kannalta edelleen olennaista, sillä ympäristöasiat hyvin hoitava yritys pärjää paremmin tulevaisuudessa”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.


Maan hallitus on Kivisaaren kanssa samoilla linjoilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti Finanssiala ry:n päättäjäkyselyssä kesäkuussa, että koronaelvytyksen käynnistävä lisätalousarvio sisältää ison joukon ilmastotyötä tukevia hankkeita.


”Miljardiluokan investointeja raiteisiin, julkiseen liikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn, öljylämmityksestä luopumisen tukea kunnille ja kodeille sekä satsauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman vauhditukseen sekä retkeilyalueisiin ja metsien suojeluun”, Mikkonen luettelee.


Ei tekohengitetä kestämättömiä yrityksiä


Finanssiala ry peräänkuuluttaa pitkää aikajännettä yritystukien suunnitteluun. Samoilla linjoilla on 57 prosenttia kyselyn vastaajista: heidän mielestään koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti nuoret, naiset ja pääkaupunkiseutulaiset ovat ilmastotoimiin sidottujen yritystukien kannalla.


”Julkisten tukitoimien ei pidä tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta, Kivisaari paaluttaa.
”Hiilineutraalia, kestävää ja resurssiviisasta Suomea ei saavuteta, mikäli emme luovu ympäristön kannalta haitallisista julkisista tuista.”


Kivisaaren mielestä EU:n valmistumassa oleva kestävyyden luokitusjärjestelmä, taksonomia, voidaan ottaa tukirangaksi sille, millaista yritystoimintaa kannattaa edistää. Julkisilta toimijoilta on edellytettävä kestävyysraportointia tehdyistä tukitoimista.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Tutustu kyselyn tuloksiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkibarometri: Pankinjohtajat odottavat yritysluottojen kysynnän kasvavan18.6.2021 08:13:18 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) tuoreen Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysynnässä on näkyvissä suhdanteen muutos. Yritysten luotonkysyntä oli pitkään alavireistä, mutta kevään 2021 aikana luottoja on myönnetty enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yritysten luotonkysynnän odotuksissa on näkyvissä selkeätä kasvua nyt myös investointeja varten. Kotitalouksien luotonkysyntä jatkuu edelleen vilkkaana ja odotukset lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvät. Barometrikysely II/2021 tehtiin pankinjohtajille touko-kesäkuun vaihteessa.

Sijoittajien kiinnostus jatkui toukokuussa – rahastoihin 1,2 miljardia uutta pääomaa8.6.2021 15:57:01 EEST | Tiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa 2021 uutta pääomaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli toukokuun lopussa 146 miljardia euroa, kun se oli huhtikuun lopussa 144 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Osinkojen uusi lähdevero ei istu verojärjestelmään – asiantuntijaryhmältä kotimaista omistajuutta tukeva linjaus8.6.2021 14:09:11 EEST | Tiedote

Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän loppupäätelmä, että osinkojen uusi lähdevero soveltuisi nykyiseen osinkoverojärjestelmään huonosti ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman, on tasapainoinen ja kotimaista omistajuutta tukeva linjaus. Työryhmän mukaan osinkojen viiden prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Työryhmä julkisti mietintönsä tiistaina 8.6.2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme