Vaikka koronakriisi onkin muuttanut maailmaa – ehkä pysyvästi – se ei suinkaan ole perunut ilmastonmuutosta. Korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista.

Etenkin nuoret vastaajat kannattavat ajatusta, että koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä ja jälleenrakentamisessa tulee ensisijaisesti huomioida ilmastonmuutoksen torjunta. 18–21-vuotiaista 57 prosenttia on väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Kaikista vastaajista näin sanoo 52 prosenttia.

”Ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan tulevaisuudessa ja siten koskettaa erityisesti nuoria. Elvytyksessä on osattava katsoa koronakriisiä pidemmälle: Ympäristöasioiden huomioiminen on finanssialan riskienhallinnan kannalta edelleen olennaista, sillä ympäristöasiat hyvin hoitava yritys pärjää paremmin tulevaisuudessa”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.

Maan hallitus on Kivisaaren kanssa samoilla linjoilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti Finanssiala ry:n päättäjäkyselyssä kesäkuussa, että koronaelvytyksen käynnistävä lisätalousarvio sisältää ison joukon ilmastotyötä tukevia hankkeita.

”Miljardiluokan investointeja raiteisiin, julkiseen liikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn, öljylämmityksestä luopumisen tukea kunnille ja kodeille sekä satsauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman vauhditukseen sekä retkeilyalueisiin ja metsien suojeluun”, Mikkonen luettelee.

Ei tekohengitetä kestämättömiä yrityksiä

Finanssiala ry peräänkuuluttaa pitkää aikajännettä yritystukien suunnitteluun. Samoilla linjoilla on 57 prosenttia kyselyn vastaajista: heidän mielestään koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti nuoret, naiset ja pääkaupunkiseutulaiset ovat ilmastotoimiin sidottujen yritystukien kannalla.

”Julkisten tukitoimien ei pidä tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta, Kivisaari paaluttaa.
”Hiilineutraalia, kestävää ja resurssiviisasta Suomea ei saavuteta, mikäli emme luovu ympäristön kannalta haitallisista julkisista tuista.”

Kivisaaren mielestä EU:n valmistumassa oleva kestävyyden luokitusjärjestelmä, taksonomia, voidaan ottaa tukirangaksi sille, millaista yritystoimintaa kannattaa edistää. Julkisilta toimijoilta on edellytettävä kestävyysraportointia tehdyistä tukitoimista.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Tutustu kyselyn tuloksiin.