FA:n kysely: Yli puolet suomalaisista vaatii ilmastoystävällistä koronaelvytystä ja ilmastotoimiin sidottuja yritystukia
21.7.2020 07:03:12 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka koronakriisi onkin muuttanut maailmaa – ehkä pysyvästi – se ei suinkaan ole perunut ilmastonmuutosta. Korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista.
Etenkin nuoret vastaajat kannattavat ajatusta, että koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä ja jälleenrakentamisessa tulee ensisijaisesti huomioida ilmastonmuutoksen torjunta. 18–21-vuotiaista 57 prosenttia on väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Kaikista vastaajista näin sanoo 52 prosenttia.
”Ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan tulevaisuudessa ja siten koskettaa erityisesti nuoria. Elvytyksessä on osattava katsoa koronakriisiä pidemmälle: Ympäristöasioiden huomioiminen on finanssialan riskienhallinnan kannalta edelleen olennaista, sillä ympäristöasiat hyvin hoitava yritys pärjää paremmin tulevaisuudessa”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Maan hallitus on Kivisaaren kanssa samoilla linjoilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti Finanssiala ry:n päättäjäkyselyssä kesäkuussa, että koronaelvytyksen käynnistävä lisätalousarvio sisältää ison joukon ilmastotyötä tukevia hankkeita.
”Miljardiluokan investointeja raiteisiin, julkiseen liikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn, öljylämmityksestä luopumisen tukea kunnille ja kodeille sekä satsauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman vauhditukseen sekä retkeilyalueisiin ja metsien suojeluun”, Mikkonen luettelee.
Ei tekohengitetä kestämättömiä yrityksiä
Finanssiala ry peräänkuuluttaa pitkää aikajännettä yritystukien suunnitteluun. Samoilla linjoilla on 57 prosenttia kyselyn vastaajista: heidän mielestään koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti nuoret, naiset ja pääkaupunkiseutulaiset ovat ilmastotoimiin sidottujen yritystukien kannalla.
”Julkisten tukitoimien ei pidä tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta, Kivisaari paaluttaa.
”Hiilineutraalia, kestävää ja resurssiviisasta Suomea ei saavuteta, mikäli emme luovu ympäristön kannalta haitallisista julkisista tuista.”
Kivisaaren mielestä EU:n valmistumassa oleva kestävyyden luokitusjärjestelmä, taksonomia, voidaan ottaa tukirangaksi sille, millaista yritystoimintaa kannattaa edistää. Julkisilta toimijoilta on edellytettävä kestävyysraportointia tehdyistä tukitoimista.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme