FA:n kysely: Yli puolet suomalaisista vaatii ilmastoystävällistä koronaelvytystä ja ilmastotoimiin sidottuja yritystukia
Vaikka koronakriisi onkin muuttanut maailmaa – ehkä pysyvästi – se ei suinkaan ole perunut ilmastonmuutosta. Korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista.
Etenkin nuoret vastaajat kannattavat ajatusta, että koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä ja jälleenrakentamisessa tulee ensisijaisesti huomioida ilmastonmuutoksen torjunta. 18–21-vuotiaista 57 prosenttia on väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Kaikista vastaajista näin sanoo 52 prosenttia.
”Ilmastonmuutos iskee täydellä voimallaan tulevaisuudessa ja siten koskettaa erityisesti nuoria. Elvytyksessä on osattava katsoa koronakriisiä pidemmälle: Ympäristöasioiden huomioiminen on finanssialan riskienhallinnan kannalta edelleen olennaista, sillä ympäristöasiat hyvin hoitava yritys pärjää paremmin tulevaisuudessa”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Maan hallitus on Kivisaaren kanssa samoilla linjoilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti Finanssiala ry:n päättäjäkyselyssä kesäkuussa, että koronaelvytyksen käynnistävä lisätalousarvio sisältää ison joukon ilmastotyötä tukevia hankkeita.
”Miljardiluokan investointeja raiteisiin, julkiseen liikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn, öljylämmityksestä luopumisen tukea kunnille ja kodeille sekä satsauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman vauhditukseen sekä retkeilyalueisiin ja metsien suojeluun”, Mikkonen luettelee.
Ei tekohengitetä kestämättömiä yrityksiä
Finanssiala ry peräänkuuluttaa pitkää aikajännettä yritystukien suunnitteluun. Samoilla linjoilla on 57 prosenttia kyselyn vastaajista: heidän mielestään koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Erityisesti nuoret, naiset ja pääkaupunkiseutulaiset ovat ilmastotoimiin sidottujen yritystukien kannalla.
”Julkisten tukitoimien ei pidä tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta, Kivisaari paaluttaa.
”Hiilineutraalia, kestävää ja resurssiviisasta Suomea ei saavuteta, mikäli emme luovu ympäristön kannalta haitallisista julkisista tuista.”
Kivisaaren mielestä EU:n valmistumassa oleva kestävyyden luokitusjärjestelmä, taksonomia, voidaan ottaa tukirangaksi sille, millaista yritystoimintaa kannattaa edistää. Julkisilta toimijoilta on edellytettävä kestävyysraportointia tehdyistä tukitoimista.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme