FA:n puheenjohtajisto: Finanssiala tukee kasvua, mutta poliitikkojen pitää luoda mahdollisuuksia
Uusi hallitus seuraa kautensa alussa erityisesti vaaleja. Finanssiala ry on asettanut sekä hallitusohjelma- että EU-tavoitteet, jotka julkaistiin jo alkukeväästä, ja niitä täydennettiin syksyllä.
Finanssialan tärkein viesti päättäjille tulevalla vaalikaudella on vakaan toimintaympäristön ylläpitäminen. Suomalainen finanssiala voi parhaiten vauhdittaa kasvua ja tukea työllisyyttä, kun sääntely ja verot ovat maltillisella tasolla.
”Kotitalouksien ja yritysten rahoituksen hankintaa ei pidä vaikeuttaa uudella sääntelyllä ja taloudellisilla lisärasitteilla. On tärkeä muistaa, että lisärasitteet heijastuvat loppujen lopuksi aina finanssialan yhtiöiden asiakkaisiin”, summaa Ari Kaperi.
Yksi Suomen tulevaisuuden rakennusaineista on omistajuuden tukeminen. Kotimaiset omistajat ja yritykset ovat kasvun perusta, ja toisaalta Suomi tarvitsee myös ulkomaista pääomaa ja investointeja.
Timo Ritakallio oli mukana Elinkeinoelämän keskusliiton työryhmässä valmistelemassa suomalaisen omistajuuden toimintaohjelmaa. OP Ryhmä palaa Finanssiala ry:n jäseneksi vuodenvaihteessa.
Ritakallion on helppo yhtyä FA:n tavoitteeseen tukea omistajuutta. ”Yritystoimintaa on helpotettava sääntelyä sujuvoittamalla. Samalla sääntelyssä on otettava huomioon myös ulkomaisten sijoittajien näkökulma. Pankit kykenevät rahoittamaan kannattavia investointeja, kun sääntely pidetään järkevällä ja maltillisella tasolla”, Ritakallio muistuttaa.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen elvytettävä
FA patistaa päättäjiä luomaan kannusteita kansankapitalismiin. ”Kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä”, Erkki Moisander muistuttaa.
Moisanderin mukaan ensi vaalikaudella on elvytettävä vapaaehtoinen eläkesäästäminen. “Yksilön on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää työeläkkeelle. Elinikäisen eläkevakuutuksen verokohtelun on oltava kannustavaa.”
Yhdistyskokouksen valitsemalle hallitukselle kuuluvat kaikki järjestön strategiset edunvalvontahankkeet ja muut koko finanssialaa koskevat merkittävät kysymykset, FA:n strategia, organisaatio, toimintasuunnitelma ja budjetti sekä muut säännöissä määrätyt asiat.
Muut Finanssiala ry:n hallituksen jäsenet 2019-2020:
- Nina Arkilahti, Handelsbanken
- Mikko Ayub, Aktia-konserni
- Antti Kuljukka, Fennia-ryhmä
- Maunu Lehtimäki, Evli Pankki
- Risto Murto, Varma
- Petri Niemisvirta, Sampo-konserni
- Tomi Närhinen, Säästöpankkiliitto
- Jouko Pölönen, Ilmarinen
- Leena Vainiomäki, Danske Bank
- Pekka Ylihurula, S-Pankki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
