FA:n raportti: Pankkien vakavaraisuussääntelyllä on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä – sääntelyn on tuettava sekä rahoitusvakautta että kestävää talouskasvua
Finanssikriisin jälkeen luodut säädökset ovat vahvistaneet pankkisektorin häiriönsietokykyä.
Pankkien sääntely ja sille asetetut tavoitteet kehittyvät jatkuvasti. Uusien säädösten keskeinen tavoite on luoda edellytyksiä kestävälle talouskasvulle pankkien häiriönsietokyvyn parantamisen ohella.
Finanssiala ry:n (FA) asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut raportin pankkien vakavaraissääntelyn roolista vihreän siirtymän mahdollistamisessa.
Vuoden 2020 alussa voimaan tullut kestävän rahoituksen taksonomia luo ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle yhteisen kriteeristön. Kestäville sijoituskohteille on rahoitusmarkkinoilla suurta kysyntää, ja taksonomiaa hyödyntämällä yritykset voivat erottua edukseen. Huomioitavaa on, että taksonomia ei kiellä mitään taloudellista toimintaa.
Taksonomia tulee olemaan elävä työkalu, joka kehittyy vuosien mittaan. Finanssiala ry pitää tärkeänä taksonomian kehittämistä EU:n finanssimarkkinoille ja määrittelyjen yhdenmukaistamista. Taksonomian merkittävin hyöty tällä hetkellä lieneekin kestävää rahoitusta koskevan keskustelun konkretisoiminen. Keskustelu aiheen ympärillä tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessa.
On huomioitavaa, että Finanssialan rooli ei ole kommentoida eri toimialoja koskevien teknisten arviointikriteerien yksityiskohtia, joista ilmastoa koskeva delegoitu säädös koostuu. Kriteerien arviointi vaatii syvällistä asiantuntemusta eri toimialoilta. FA keskittyy taksonomian käytettävyyteen finanssituotteiden ja rahoituspäätösten perustana.
Tulevaisuudessa sijoittamisen kestävyys ulottuu laajemmin myös vakavaraisuussääntelyyn, sillä luottolaitoksille on tuloillaan sääntelyä myös kestävyysriskin huomioimisesta.
”Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että EU:n vakavaraisuusasetukseen (CRR) lisättäisiin erityyppisten kestävyysriskien määritelmät: ESG-riski, ympäristöriski, fyysinen riski, siirtymäriski, sosiaalinen riski ja hallintojärjestelmään liittyvä riski”, avaa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Kettunen on laatinut raportin, jossa tarkastellaan kestävää rahoitusta ja vihreää siirtymää pankkien vakavaraisuuslaskennan vinkkelistä. Esimerkiksi ilmastokriisiin liittyvät riskit saattavat olla taloudellisesti hyvinkin merkittäviä.
”Vakavaraisuussääntely määrittää koko finanssisektorin vakautta, ja sillä on suuri vaikutus myös pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa yrityksiä. Kestävyysriskit ovat olennainen osa kokonaisriskienhallintaa ja on tärkeää, että kestävyysriskit heijastavat luotettavasti luottolaitoksen kannettavaksi tulevia taloudellisia riskejä. Vaatimuksiin ei siten tule sisällyttää riskiperusteiselle laskennalle vieraita elementtejä. Riskiperusteisuuden tulee jatkossakin perustua riskien kattavaan arviointiin sekä riskien oikeasuhtaiselle hinnoittelulle”, Kettunen huomauttaa.
Finanssiala tukee vahvasti kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä finanssialan sääntelyyn. Kestävään rahoitukseen liittyvä sääntely tulee kuitenkin valmistella ja viimeistellä huolella.
”Ylisääntelyn vaara on aina olemassa, ja edellisenkin kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman toteutus on osoittautunut paljon laajamittaisemmaksi kuin julkaisuvaiheessa ennakoitiin. Uusien lakihankkeiden valmistelulle ja sidosryhmien kuulemiseen on syytä varata riittävästi aikaa”, Kettunen muistuttaa.
Yhteyshenkilöt
Jussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiSonja HällforsVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275sonja.hallfors@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
