Finanssiala ry

FA:n raportti: Pankkien vakavaraisuussääntelyllä on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä – sääntelyn on tuettava sekä rahoitusvakautta että kestävää talouskasvua

4.1.2022 12:02:56 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Finanssikriisin jälkeen luodut säädökset ovat vahvistaneet pankkisektorin häiriönsietokykyä.

Pankkien sääntely ja sille asetetut tavoitteet kehittyvät jatkuvasti. Uusien säädösten keskeinen tavoite on luoda edellytyksiä kestävälle talouskasvulle pankkien häiriönsietokyvyn parantamisen ohella.

Finanssiala ry:n (FA) asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut raportin pankkien vakavaraissääntelyn roolista vihreän siirtymän mahdollistamisessa.

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut kestävän rahoituksen taksonomia luo ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle yhteisen kriteeristön. Kestäville sijoituskohteille on rahoitusmarkkinoilla suurta kysyntää, ja taksonomiaa hyödyntämällä yritykset voivat erottua edukseen. Huomioitavaa on, että taksonomia ei kiellä mitään taloudellista toimintaa.

Taksonomia tulee olemaan elävä työkalu, joka kehittyy vuosien mittaan. Finanssiala ry pitää tärkeänä taksonomian kehittämistä EU:n finanssimarkkinoille ja määrittelyjen yhdenmukaistamista. Taksonomian merkittävin hyöty tällä hetkellä lieneekin kestävää rahoitusta koskevan keskustelun konkretisoiminen. Keskustelu aiheen ympärillä tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessa.

On huomioitavaa, että Finanssialan rooli ei ole kommentoida eri toimialoja koskevien teknisten arviointikriteerien yksityiskohtia, joista ilmastoa koskeva delegoitu säädös koostuu. Kriteerien arviointi vaatii syvällistä asiantuntemusta eri toimialoilta. FA keskittyy taksonomian käytettävyyteen finanssituotteiden ja rahoituspäätösten perustana.

Tulevaisuudessa sijoittamisen kestävyys ulottuu laajemmin myös vakavaraisuussääntelyyn, sillä luottolaitoksille on tuloillaan sääntelyä myös kestävyysriskin huomioimisesta.

”Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että EU:n vakavaraisuusasetukseen (CRR) lisättäisiin erityyppisten kestävyysriskien määritelmät: ESG-riski, ympäristöriski, fyysinen riski, siirtymäriski, sosiaalinen riski ja hallintojärjestelmään liittyvä riski”, avaa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.

Kettunen on laatinut raportin, jossa tarkastellaan kestävää rahoitusta ja vihreää siirtymää pankkien vakavaraisuuslaskennan vinkkelistä. Esimerkiksi ilmastokriisiin liittyvät riskit saattavat olla taloudellisesti hyvinkin merkittäviä.

”Vakavaraisuussääntely määrittää koko finanssisektorin vakautta, ja sillä on suuri vaikutus myös pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa yrityksiä. Kestävyysriskit ovat olennainen osa kokonaisriskienhallintaa ja on tärkeää, että kestävyysriskit heijastavat luotettavasti luottolaitoksen kannettavaksi tulevia taloudellisia riskejä. Vaatimuksiin ei siten tule sisällyttää riskiperusteiselle laskennalle vieraita elementtejä. Riskiperusteisuuden tulee jatkossakin perustua riskien kattavaan arviointiin sekä riskien oikeasuhtaiselle hinnoittelulle”, Kettunen huomauttaa.

Finanssiala tukee vahvasti kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä finanssialan sääntelyyn. Kestävään rahoitukseen liittyvä sääntely tulee kuitenkin valmistella ja viimeistellä huolella.

”Ylisääntelyn vaara on aina olemassa, ja edellisenkin kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman toteutus on osoittautunut paljon laajamittaisemmaksi kuin julkaisuvaiheessa ennakoitiin. Uusien lakihankkeiden valmistelulle ja sidosryhmien kuulemiseen on syytä varata riittävästi aikaa”, Kettunen muistuttaa.

Lue koko raportti täältä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.

YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote

Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.

Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote

Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.

Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye