FA:n raportti: Pankkien vakavaraisuussääntelyllä on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä – sääntelyn on tuettava sekä rahoitusvakautta että kestävää talouskasvua
Finanssikriisin jälkeen luodut säädökset ovat vahvistaneet pankkisektorin häiriönsietokykyä.
Pankkien sääntely ja sille asetetut tavoitteet kehittyvät jatkuvasti. Uusien säädösten keskeinen tavoite on luoda edellytyksiä kestävälle talouskasvulle pankkien häiriönsietokyvyn parantamisen ohella.
Finanssiala ry:n (FA) asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut raportin pankkien vakavaraissääntelyn roolista vihreän siirtymän mahdollistamisessa.
Vuoden 2020 alussa voimaan tullut kestävän rahoituksen taksonomia luo ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle yhteisen kriteeristön. Kestäville sijoituskohteille on rahoitusmarkkinoilla suurta kysyntää, ja taksonomiaa hyödyntämällä yritykset voivat erottua edukseen. Huomioitavaa on, että taksonomia ei kiellä mitään taloudellista toimintaa.
Taksonomia tulee olemaan elävä työkalu, joka kehittyy vuosien mittaan. Finanssiala ry pitää tärkeänä taksonomian kehittämistä EU:n finanssimarkkinoille ja määrittelyjen yhdenmukaistamista. Taksonomian merkittävin hyöty tällä hetkellä lieneekin kestävää rahoitusta koskevan keskustelun konkretisoiminen. Keskustelu aiheen ympärillä tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessa.
On huomioitavaa, että Finanssialan rooli ei ole kommentoida eri toimialoja koskevien teknisten arviointikriteerien yksityiskohtia, joista ilmastoa koskeva delegoitu säädös koostuu. Kriteerien arviointi vaatii syvällistä asiantuntemusta eri toimialoilta. FA keskittyy taksonomian käytettävyyteen finanssituotteiden ja rahoituspäätösten perustana.
Tulevaisuudessa sijoittamisen kestävyys ulottuu laajemmin myös vakavaraisuussääntelyyn, sillä luottolaitoksille on tuloillaan sääntelyä myös kestävyysriskin huomioimisesta.
”Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että EU:n vakavaraisuusasetukseen (CRR) lisättäisiin erityyppisten kestävyysriskien määritelmät: ESG-riski, ympäristöriski, fyysinen riski, siirtymäriski, sosiaalinen riski ja hallintojärjestelmään liittyvä riski”, avaa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Kettunen on laatinut raportin, jossa tarkastellaan kestävää rahoitusta ja vihreää siirtymää pankkien vakavaraisuuslaskennan vinkkelistä. Esimerkiksi ilmastokriisiin liittyvät riskit saattavat olla taloudellisesti hyvinkin merkittäviä.
”Vakavaraisuussääntely määrittää koko finanssisektorin vakautta, ja sillä on suuri vaikutus myös pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa yrityksiä. Kestävyysriskit ovat olennainen osa kokonaisriskienhallintaa ja on tärkeää, että kestävyysriskit heijastavat luotettavasti luottolaitoksen kannettavaksi tulevia taloudellisia riskejä. Vaatimuksiin ei siten tule sisällyttää riskiperusteiselle laskennalle vieraita elementtejä. Riskiperusteisuuden tulee jatkossakin perustua riskien kattavaan arviointiin sekä riskien oikeasuhtaiselle hinnoittelulle”, Kettunen huomauttaa.
Finanssiala tukee vahvasti kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä finanssialan sääntelyyn. Kestävään rahoitukseen liittyvä sääntely tulee kuitenkin valmistella ja viimeistellä huolella.
”Ylisääntelyn vaara on aina olemassa, ja edellisenkin kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman toteutus on osoittautunut paljon laajamittaisemmaksi kuin julkaisuvaiheessa ennakoitiin. Uusien lakihankkeiden valmistelulle ja sidosryhmien kuulemiseen on syytä varata riittävästi aikaa”, Kettunen muistuttaa.
Yhteyshenkilöt
Jussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiSonja HällforsVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275sonja.hallfors@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
