Fermentoidulla puolukkamehulla on hyödyllisiä vaikutuksia suuhun

Suun paikallishoitona käytettäviä aineita on rajatusti ja nykytutkimus onkin laajentunut luonnonmarjojen tutkimiseen. Marjojen katsotaan olevan osa terveellistä ruokavaliota. Puolukalla tiedetään olevan antioksidatiivisia, anti-inflammatorisia, antimikrobiaalisia ja tiettyjä syöpiä ehkäiseviä ominaisuuksia, mutta sen vaikutuksia suuhun ei ole aikaisemmin tutkittu.

Pirjo Pärnänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että fermentoitu puolukkamehu estää merkittävästi kielisyöpäsolujen kasvua ja leviämistä. Suun kliinisessä kokeessa fermentoitu puolukkamehu esti merkittävästi Candida- hiivasienten ja Streptococcus mutans- bakteerien kasvua. Myös ienverenvuoto ja näkyvän plakin määrät vähenivät. 

Olennaista puolukan hyville vaikutuksille on mehun tiivistys ja sokerien poisto fermentoimalla, sillä sekä syöpäsolut että suun mikrobit käyttävät sokereita kasvaakseen.

– Fermentoitu puolukkamehu on turvallinen, eikä sillä ole tunnettuja merkittäviä lääkeaineinteraktioita. Nämä laboratorio- ja kliinisen kokeen tulokset osoittavat sillä olevan useita hyödyllisiä vaikutuksia ja sitä voidaan käyttää suun kotihoidon tukena, sanoo Pirjo Pärnänen, joka väittelee aiheesta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. 

Suun hii­va­sie­ni voi ai­heut­taa vai­kei­ta tu­leh­duk­sia sai­raa­la­po­ti­lail­la

Suukäyttöön soveltuvaksi puolukkamehusta poistettiin patentoidulla menetelmällä valtaosa luontaisista sokereista fermentoimalla (Lingora®). Pärnänen tutki sen vaikutuksia sekä laboratoriokokeilla että kliinisesti suun hiivasienitulehduksissa esiintyvien Candida- lajien ja karieksessa esiintyvien mikrobien (Streptococcus mutans, laktobasillit) kasvua ehkäisevänä aineena.

Lisäksi Pärnänen tutki laboratoriokokeessa fermentoidun puolukkamehun vaikutusta kahden aggressiivisen kielisyöpäsolulinjan jakaantumiseen ja leviämiseen. Candida glabrata (C. glabrata) on toiseksi yleisin suun mikrobiomissa esiintyvä Candida- hiivasienilaji, joka aiheuttaa vaikeita tulehduksia varsinkin sairaalapotilailla. 

Mikrobien soluseinä on kontaktissa suun limakalvon soluihin. Yksi Pärnäsen tutkimusten tavoite olikin käyttää C. glabrataa malliorganismina ja tunnistaa uusia C. glabratan soluseinässä olevia proteiineja sekä tutkia fermentoidun puolukkamehun vaikutusta C. glabratan solunsisäisten proteiinien määrään, joilla saattaa olla merkitystä sen taudinaiheuttamiskyvylle. C. glabratan solunsisäiseen aineenvaihduntaan ja stressinsietoon liittyvien proteiinien määrät vähenivät fermentoidulla puolukkamehulla. Tällä on hiivasienten kasvua sekä mahdollisesti taudinaiheuttamiskykyä heikentävä vaikutus. 

Jat­ko­tut­ki­muk­sel­la uusia hii­va­sie­ni­lääk­kei­tä

Lisäksi Pärnänen löysi C. glabratan soluseinästä uuden proteiineja hajottavan entsyymin, jota tutkimalla on mahdollista kehittää uusia hiivasienilääkkeitä. Tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä voidaan soveltaa tutkimukseen muillakin mikrobeilla uusien antimikrobiaalisten aineiden kehittämisessä.  

Pärnäsen mukaan jatkotutkimukset fermentoidun puolukkamehun vaikutuksista reikiintymiseen, syljeneritykseen ja suun matala- asteiseen tulehdukseen ovat meneillään. 

Väi­tös:

HLT, FM Pirjo Pärnänen väittelee 16.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Combining biochemistry to dentistry: from in vitro Candida glabrata observations to an in vivo clinical lingonberry application". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, auditorium 107, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on Docent Mataleena Parikka, Tampere University, ja kustoksena on professori Kari Keinänen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.