Fimea ja THL seuraavat koronarokotteiden haittavaikutuksia ja turvallisuutta tarkasti – yllättäviä haittavaikutuksia ei ole ilmennyt
Fimeaan on perjantaihin 15.1. mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Comirnaty -rokotteesta. Ilmoituksissa on raportoitu mm. allergisia reaktioita (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä, lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä pahoinvointia/huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä/voimattomuutta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä. Nämä ovat rokotteilla yleisesti havaittuja ja odotettuja haittavaikutuksia ja ne on huomioitu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa.
Ikääntyneiden rokotuksissa odotettavissa haittavaikutusepäilyjä, joilla on ajallinen yhteys rokottamiseen
Koronarokotteen saaneiden iäkkäiden potilaiden menehtymisiä selvitetään parhaillaan muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa rokotetta saavat ensimmäisten joukossa iäkkäät hoivakotipotilaat, joiden riski menehtyä perussairauksiin lyhyelläkin aikavälillä on suuri.
Suomessa on suositeltu, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä, joiden aktiivinen hoito on lopetettu, ei rokoteta systemaattisesti. Päätös terveydentilaltaan hauraiden henkilöiden rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa. Syynä on, että tällaisille henkilöille väliaikaisen kuumeen tapaiset yleiset haittavaikutukset voivat heikentää henkilön tilaa. Rokotukset luokitellaan aktiivihoidoksi ja sama käytäntö koskee koronarokotteen lisäksi myös esimerkiksi influenssarokotuksia.
Suomessa rokotukset on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä ikääntyneiden hoivakotien asukkaista. Rokotusten edetessä ikääntyneisiin on odotettavissa, että ikäryhmän kuolemantapauksia ilmenee myös rokotteen saaneiden ryhmissä ajallisessa yhteydessä rokottamiseen.
Rokote ei suojaa kuolleisuudelta muihin sairauksiin. Menehtyminen rokottamisen jälkeen ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että kuolema johtuisi rokottamisesta.
Tällä hetkellä Suomen väestötietorekisteriin ei ole kertynyt ilmoituksia koronarokotteen saaneiden kuolemista. Tiedot kuolemista saapuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.
Rokotusten haittavaikutuksia seurataan tarkasti
Rokottaminen ensimmäisellä koronarokotteella (Comirnaty) on alkanut Euroopan unionin alueella vuoden 2020 lopussa.
Rokotteen turvallisuutta seurataan tarkasti muun muassa haittavaikutusilmoitusten avulla. Fimea vastaanottaa haittavaikutusilmoituksia terveydenhuollon ammattilaisilta sekä suoraan kansalaisilta.
Haittavaikutusilmoitusten perusteella voidaan havaita signaaleja mahdollisista uusista haittavaikutuksista, jotka vaativat tarkempaa arviota. Kaikki käytettävissä olevat tiedot käyvät läpi perusteellisen tieteellisen arvioinnin osana rokotteiden jatkuvaa turvallisuusseurantaa.
Tietoa saaduista haittavaikutusilmoituksista julkaistaan Fimean verkkosivuilla useamman kerran viikossa. Verkkosivuilla julkaistaan Suomesta tulleiden ilmoitusten määrät ja yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset.
Lue lisää:
Fimean UKK haittavaikutusilmoituksista
Lisätietoja:
THL:
Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL, p. 029 524 8246, etunimi.sukunimi@thl.fi
Fimea:
Jukka Sallinen, yksikön päällikkö, p. 029 522 3410
Marjo-Riitta Helle, yksikön päällikkö, p. 029 522 3320
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, veri- ja kudostuotteita, biopankkeja sekä kehittää lääkealaa.
Fimean viestinnän tavoittaa osoitteesta viestinta@fimea.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Kliniska läkemedelsprövningar skapar betydande värde för patienten och samhället19.5.2025 16:05:59 EEST | Pressmeddelande
För patienterna är värdet på en klinisk läkemedelsprövning cirka 1,2 miljoner euro.
Kliiniset lääketutkimukset tuottavat merkittävää arvoa potilaalle ja yhteiskunnalle19.5.2025 16:05:59 EEST | Tiedote
Yhden kliinisen lääketutkimuksen arvo potilaille on noin 1,2 miljoonaa euroa. Arvossa lääkkeiden osuus on 0,5 miljoonaa euroa, muun hoidon osuus 0,41 miljoonaa euroa ja hoidolla saatavan terveyshyödyn osuus 0,3 miljoonaa euroa. Arvoarvio perustuu Lääketeollisuus ry:n viimevuotiseen Lääketutkimuksen yhteiskunnallinen arvo -selvitykseen. - Potilaan saama ja yhteiskunnallinen hyöty muodostuu siitä, että lääkettä kehittävä yritys yleensä maksaa hoidossa käytetyt lääkkeet sekä hoito- ja seurantakulut, sanoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kliiniset lääketutkimukset -jaoston päällikkö Kaisa Sunela. Yhden kliinisen lääketutkimuksen yhteiskunnallinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan tutkimuksen kustannus- ja terveyshyödyt terveydenhuollossa kaikkinensa. Tehdyn selvityksen mukaan vuosina 2018–2023 alkaneiden kliinisten lääketutkimusten yhteiskunnallinen arvo oli yhteensä 5,3 miljardia euroa. - Tutkimuksista potilaiden saama terveydellinen ja inhimillinen
Fimean vuoden 2024 vastuullisuusraportti on julkaistu29.4.2025 12:57:26 EEST | Tiedote
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vastuullisuusraportti vuodelta 2024 on julkaistu. Fimea yhteiskunnallinen vastuu pohjautuu lakisääteisiin tehtäviimme ja pyrimme osana valtionhallintoa varmistamaan yhteiskunnan kestävän kehittymisen YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Tähtäämme väestön hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseen.
Cross-border ePrescription is perceived to improve access to medicines, tools are needed for patient counselling to improve medication safety29.4.2025 10:34:52 EEST | Tiedote
Estonian and Finnish pharmacists recognize the positive impact on access to medicines as the most important benefit of Cross-border ePrescription.
Gränsöverskridande recept upplevs förbättra tillgången till läkemedel, men för att förbättra läkemedelssäkerheten behövs verktyg för rådgivning29.4.2025 10:24:54 EEST | Pressmeddelande
Estniska och finländska yrkespersoner inom farmaci anser att den viktigaste nyttan med gränsöverskridande recept är att läkemedlens tillgänglighet förbättras vid resor utomlands.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme