Finanssiala tyrmistynyt hallituksen linjasta pankkisääntelypakettiin – heikentää pankkien kykyä rahoittaa taloutta ja vihreää siirtymää
9.12.2021 10:30:25 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan hallitus ei ota esityksessään huomioon sitä, että pandemian jälkeinen taloudellinen toipuminen ja vihreä siirtymä tarvitsevat runsaasti yksityisiä investointeja. ”Suomessa pankit ovat näiden investointien tärkeitä rahoittajia. Esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti erityisesti matalariskisten kohteiden rahoittamista kuten pk-yritys- ja asuntoluottoja.”
Finanssialan mielestä uuden sääntelyn toimeenpanossa on turvattava mahdollisimman laaja-alaisesti pankkien edellytykset rahoittaa taloutta. Komission esityksessä tätä tavoitetta on yritetty jonkin verran ottaa huomioon. Kauppi ihmettelee, että Suomen hallitus on sivuuttanut pankkien roolin talouskasvun rahoittajana. ”Pankkien kyky rahoittaa yhteiskuntaa on pitkälti riippuvainen niihin kohdistuvan sääntelyn sisällöstä.”
Finanssivalvonnan alustavien laskelmien mukaan komission esittämä toimeenpanotapa nostaisi suomalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin jopa noin 15 prosenttia siirtymäaikojen päättymisen jälkeen nykytilanteeseen verrattuna.
Eurooppalaisten pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen. Finanssivalvonnan tuoreimman arvion mukaan suomalaisen pankkisektorin vakavaraisuus on vahva. FA:n mielestä viranomaisten testit ja arviot osoittavat, ettei pankkien jo ennestäänkin korkeita pääomavaatimuksia ole tarvetta kiristää.
FA pitää tärkeänä, että valtioneuvoston selvitykseen kirjattua valtioneuvoston kantaa täydennetään talousvaliokunnan lausunnossa siten, että talouskasvun rahoituksen turvaaminen nostetaan tavoitteenasettelussa tasaveroiseen asemaan pankkien häiriönsietokyvyn vahvistamisen kanssa.
Talousvaliokunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa valtioneuvoston kannassa on kohtia, joista on vaikea sanoa, mitä niillä käytännössä tarkoitetaan tai miten niitä on tarkoitus tulkita, kun komission esityksestä neuvotellaan EU:ssa. Finanssialan mukaan talousvaliokunnan lausunnossa on tarkennettava Suomen kantaa niin, että se antaa neuvottelijoille selkeät suuntaviivat.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tässä animaatiossa väännetään rautalangasta, mistä Basel III -sääntelyssä on kyse ja miten vakavaraisuussääntely pitäisi panna toimeen.
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiOlli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
