Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä
9.11.2022 09:38:46 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 357 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Yhteisöverotilaston 12:n kärjessä oli neljä finanssialan yritystä: OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni sekä LähiTapiola-ryhmä.
”Finanssiyhtiöiden kärkipaikat yhteisöverotilastoissa ovat hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen rahoittaja. Verotuksella on myös rajansa. Finanssitoimiala ei kykene toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, jos alaa rasitetaan lisää uusilla veroilla. Esimerkiksi erillisverot heikentäisivät alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, painottaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Finanssialaan kohdistuvat rahoitustoimintaverot eri muodoissaan kohdistuisivat suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin. Palkkasummapohjainen erityisvero loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää niitä pois Suomesta.
Poliittiset päättäjätkään eivät lämpene finanssialan lisäveroille. 72 prosenttia tuoreeseen Aula Researchin tekemään kyselyyn vastanneista päättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. FA teetti kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita.
Lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi
Finanssialan verokädenjälki kasvoi 1,2 miljardilla eurolla vuodesta 2020. Finanssialan maksamalla 4,8 miljardin euron kokonaisveropotilla rahoittaisi lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi.
”Finanssialan yhteisöveropotti on yli 12 prosenttia veron koko tuotosta. Finanssitoimiala paitsi rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia ja toimii pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana, se on myös keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa”, Kauppi muistuttaa.
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2021 maksoi UPM-Kymmene-konserni (234 milj. euroa). Sijalla kaksi oli OP Ryhmä (214 milj. euroa) ja kolmantena K-Ryhmä (180,9 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea sijalla 5 (131,4 milj.), sijalla 9 Sampo-konserni (98,3 milj.) ja sijalla 11 LähiTapiola (81,7 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta arviolta 450 miljoonan euron lasku alalle
Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA laski vuonna 2020, että alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021.
”Piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja erityisesti yritysasiakkaille, sillä ne eivät voi vähentää finanssipalveluista maksamaansa arvonlisäveroa omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hintoja käytäntö laskee. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu”, Kauppi huomauttaa.
Toimialakohtaisia lisämaksuja lähes 400 miljoonaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2021 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 270 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 128 miljoonaa euroa.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme