Finanssialan Mika Linna: Rahoitusala taistelee hybridiuhkia vastaan

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ministerit keskustelivat hybridiuhista. Suomelta oli viisas päätös nostaa rahoitusmarkkinapalveluihin kohdistuvat uhat ja niiden torjunta poliittisen tason keskusteluun EU:ssa.
Finanssialan on helppo yhtyä valtiovarainministeri Mika Lintilän näkemykseen, että tietoisuutta hybridiuhista on tärkeää lisätä. Lintilän mukaan keskustelut oli hyvä alku yhteistyölle ja yhä aktiivisemmalle roolille hybridiuhkiin vastaamisessa.
Suomalainen rahoitusala on osaltaan jo vastannut haasteeseen ja aloittanut vuosi sitten oman varautumisselvityksensä. Kaiken kaikkiaan varautuminen tulee tehdä koko Euroopan laajuisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä.
Suomen rahoitusala on tiiviisti integroitunut pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin markkinaan. Esimerkiksi Suomen valtion varainhankinta tai sijoitusten hoitaminen eivät onnistu ilman rajat ylittäviä palveluja. Myöskään yritykset eivät voisi jatkaa toimintaansa, mikäli rajat ylittävät raha- ja tavaravirrat tyrehtyisivät.
Maksu- ja selvitysjärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen on yksi eurojärjestelmän lakisääteisistä tehtävistä, ja Finanssiala pitää tärkeänä, että Euroopan keskuspankki on terästänyt otettaan tällä saralla. Kyber- ja hybridiuhkien torjunnan kannalta merkittäviä askeleita ovat olleet myös Euroopan kyberturvallisuusviraston aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen Helsinkiin.
Kansallisella tasolla rahoitusalan toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä toimialan sisällä että mm. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen ja keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa.
Rahoitusalan uhkiin vastataan yhteistyöllä
Suomalaisen rahoitusalan aloittamassa selvityksessä haetaan ratkaisuja tilisiirto- ja korttimaksamisen sekä arvopaperiliikkeen turvaamiseen poikkeusoloissa ja niihin rinnastuvissa häiriötilanteissa. Selvitys toteutetaan yhteistyössä Suomen Pankin ja tärkeiden eurooppalaisten palveluntuottajien kanssa.
Kansalaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle välttämättömien rahoituspalveluiden turvaaminen myös poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää niin pankeille kuin yhteiskunnallekin. Kansallisessa riskiarviossa rahoitusjärjestelmän häiriöt on määritelty yhdeksi uhkaksi yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille.
Häiriö voisi liittyä esimerkiksi yksittäisen pankin tietojärjestelmäongelmiin Tällöin yksi pankki putoaisi pois järjestelmästä, mutta muut jatkaisivat toimintaansa. Häiriö voisi heijastua nopeastikin koko markkinaan, mutta toisaalta suomalaiset ovat melko hyvin hajauttaneet asiointiaan eivätkä välttämättä ole pelkästään yhden pankin varassa.
Vakavimmissa skenaariossa maksujen välitykselle tärkeän toimijan ongelma voisi aiheuttaa koko euroalueen laajuisen häiriötilanteen. Tässä tapauksessa mikään ei välttämättä liiku, ennen kuin yhteydet pelaavat ja tämän tyyppisiin tilanteisiin rahoitusala on nyt hakemassa ratkaisuja.
Rahoitusala on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään järjestelmiään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että rahoitusmarkkinoiden ja maksuliikenteen toimivuus myös vaikeissa häiriötilanteissa kyettäisiin turvaamaan.
Rahoitusala ei voi lähesty varautumista pelkkänä tieto- ja viestintäteknologisena kysymyksenä, vaan kyse on palveluista, jotka ovat osa yhteiskunnan selkärankaa. Yksin rahoitusala ei kysymystä kuitenkaan pysty ratkaisemaan, vaan se edellyttää laajapohjaista ja rajat ylittävää yhteistyötä viranomaisten ja muiden sektoreiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

