Finanssialan Mika Linna: Rahoitusala taistelee hybridiuhkia vastaan
14.9.2019 11:51:02 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ministerit keskustelivat hybridiuhista. Suomelta oli viisas päätös nostaa rahoitusmarkkinapalveluihin kohdistuvat uhat ja niiden torjunta poliittisen tason keskusteluun EU:ssa.
Finanssialan on helppo yhtyä valtiovarainministeri Mika Lintilän näkemykseen, että tietoisuutta hybridiuhista on tärkeää lisätä. Lintilän mukaan keskustelut oli hyvä alku yhteistyölle ja yhä aktiivisemmalle roolille hybridiuhkiin vastaamisessa.
Suomalainen rahoitusala on osaltaan jo vastannut haasteeseen ja aloittanut vuosi sitten oman varautumisselvityksensä. Kaiken kaikkiaan varautuminen tulee tehdä koko Euroopan laajuisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä.
Suomen rahoitusala on tiiviisti integroitunut pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin markkinaan. Esimerkiksi Suomen valtion varainhankinta tai sijoitusten hoitaminen eivät onnistu ilman rajat ylittäviä palveluja. Myöskään yritykset eivät voisi jatkaa toimintaansa, mikäli rajat ylittävät raha- ja tavaravirrat tyrehtyisivät.
Maksu- ja selvitysjärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen on yksi eurojärjestelmän lakisääteisistä tehtävistä, ja Finanssiala pitää tärkeänä, että Euroopan keskuspankki on terästänyt otettaan tällä saralla. Kyber- ja hybridiuhkien torjunnan kannalta merkittäviä askeleita ovat olleet myös Euroopan kyberturvallisuusviraston aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen Helsinkiin.
Kansallisella tasolla rahoitusalan toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä toimialan sisällä että mm. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen ja keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa.
Rahoitusalan uhkiin vastataan yhteistyöllä
Suomalaisen rahoitusalan aloittamassa selvityksessä haetaan ratkaisuja tilisiirto- ja korttimaksamisen sekä arvopaperiliikkeen turvaamiseen poikkeusoloissa ja niihin rinnastuvissa häiriötilanteissa. Selvitys toteutetaan yhteistyössä Suomen Pankin ja tärkeiden eurooppalaisten palveluntuottajien kanssa.
Kansalaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle välttämättömien rahoituspalveluiden turvaaminen myös poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää niin pankeille kuin yhteiskunnallekin. Kansallisessa riskiarviossa rahoitusjärjestelmän häiriöt on määritelty yhdeksi uhkaksi yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille.
Häiriö voisi liittyä esimerkiksi yksittäisen pankin tietojärjestelmäongelmiin Tällöin yksi pankki putoaisi pois järjestelmästä, mutta muut jatkaisivat toimintaansa. Häiriö voisi heijastua nopeastikin koko markkinaan, mutta toisaalta suomalaiset ovat melko hyvin hajauttaneet asiointiaan eivätkä välttämättä ole pelkästään yhden pankin varassa.
Vakavimmissa skenaariossa maksujen välitykselle tärkeän toimijan ongelma voisi aiheuttaa koko euroalueen laajuisen häiriötilanteen. Tässä tapauksessa mikään ei välttämättä liiku, ennen kuin yhteydet pelaavat ja tämän tyyppisiin tilanteisiin rahoitusala on nyt hakemassa ratkaisuja.
Rahoitusala on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään järjestelmiään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että rahoitusmarkkinoiden ja maksuliikenteen toimivuus myös vaikeissa häiriötilanteissa kyettäisiin turvaamaan.
Rahoitusala ei voi lähesty varautumista pelkkänä tieto- ja viestintäteknologisena kysymyksenä, vaan kyse on palveluista, jotka ovat osa yhteiskunnan selkärankaa. Yksin rahoitusala ei kysymystä kuitenkaan pysty ratkaisemaan, vaan se edellyttää laajapohjaista ja rajat ylittävää yhteistyötä viranomaisten ja muiden sektoreiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

