Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ministerit keskustelivat hybridiuhista. Suomelta oli viisas päätös nostaa rahoitusmarkkinapalveluihin kohdistuvat uhat ja niiden torjunta poliittisen tason keskusteluun EU:ssa.

Finanssialan on helppo yhtyä valtiovarainministeri Mika Lintilän näkemykseen, että tietoisuutta hybridiuhista on tärkeää lisätä. Lintilän mukaan keskustelut oli hyvä alku yhteistyölle ja yhä aktiivisemmalle roolille hybridiuhkiin vastaamisessa.

Suomalainen rahoitusala on osaltaan jo vastannut haasteeseen ja aloittanut vuosi sitten oman varautumisselvityksensä. Kaiken kaikkiaan varautuminen tulee tehdä koko Euroopan laajuisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä.

Suomen rahoitusala on tiiviisti integroitunut pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin markkinaan. Esimerkiksi Suomen valtion varainhankinta tai sijoitusten hoitaminen eivät onnistu ilman rajat ylittäviä palveluja. Myöskään yritykset eivät voisi jatkaa toimintaansa, mikäli rajat ylittävät raha- ja tavaravirrat tyrehtyisivät.

Maksu- ja selvitysjärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen on yksi eurojärjestelmän lakisääteisistä tehtävistä, ja Finanssiala pitää tärkeänä, että Euroopan keskuspankki on terästänyt otettaan tällä saralla. Kyber- ja hybridiuhkien torjunnan kannalta merkittäviä askeleita ovat olleet myös Euroopan kyberturvallisuusviraston aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen Helsinkiin.

Kansallisella tasolla rahoitusalan toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä toimialan sisällä että mm. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen ja keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa.

Rahoitusalan uhkiin vastataan yhteistyöllä

Suomalaisen rahoitusalan aloittamassa selvityksessä haetaan ratkaisuja tilisiirto- ja korttimaksamisen sekä arvopaperiliikkeen turvaamiseen poikkeusoloissa ja niihin rinnastuvissa häiriötilanteissa. Selvitys toteutetaan yhteistyössä Suomen Pankin ja tärkeiden eurooppalaisten palveluntuottajien kanssa.

Kansalaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle välttämättömien rahoituspalveluiden turvaaminen myös poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää niin pankeille kuin yhteiskunnallekin. Kansallisessa riskiarviossa rahoitusjärjestelmän häiriöt on määritelty yhdeksi uhkaksi yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille.

Häiriö voisi liittyä esimerkiksi yksittäisen pankin tietojärjestelmäongelmiin Tällöin yksi pankki putoaisi pois järjestelmästä, mutta muut jatkaisivat toimintaansa. Häiriö voisi heijastua nopeastikin koko markkinaan, mutta toisaalta suomalaiset ovat melko hyvin hajauttaneet asiointiaan eivätkä välttämättä ole pelkästään yhden pankin varassa.

Vakavimmissa skenaariossa maksujen välitykselle tärkeän toimijan ongelma voisi aiheuttaa koko euroalueen laajuisen häiriötilanteen. Tässä tapauksessa mikään ei välttämättä liiku, ennen kuin yhteydet pelaavat ja tämän tyyppisiin tilanteisiin rahoitusala on nyt hakemassa ratkaisuja.

Rahoitusala on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään järjestelmiään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin, että rahoitusmarkkinoiden ja maksuliikenteen toimivuus myös vaikeissa häiriötilanteissa kyettäisiin turvaamaan.

Rahoitusala ei voi lähesty varautumista pelkkänä tieto- ja viestintäteknologisena kysymyksenä, vaan kyse on palveluista, jotka ovat osa yhteiskunnan selkärankaa. Yksin rahoitusala ei kysymystä kuitenkaan pysty ratkaisemaan, vaan se edellyttää laajapohjaista ja rajat ylittävää yhteistyötä viranomaisten ja muiden sektoreiden kanssa.