FINANSSIALAN TEESIT ALUEVAALEIHIN 2022

• Kansalaisten mahdollisuutta yhdenvertaiseen hoitoon ja hoivaan ajoissa on parannettava. Tämä taataan sujuvalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella.
• Palveluiden yhtenäinen taso eri puolilla Suomea on turvattava valtakunnallisella ohjauksella. Hyvinvointialueiden on kerrottava selkeästi järjestämiensä palveluiden palvelutasot, jotta kansalainen voi saada tietää, mistä vastaa julkinen sektori ja mikä on omalla vastuulla.
• Kansalaisella on oltava mahdollisuus täydentää palveluja omalla rahoituksellaan yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen. Palvelusetelin käyttöä on lisättävä.

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Päivi Lunan kolumni:

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tarve on ollut selkeä jo pitkään ja nyt uudistus on etenemässä. Tammikuun aluevaaleissa ratkotaan, kuka määrää kaapin mallin ja sen paikan. Ketkä valitaan luomaan palvelutasojen sisältöjä ja lunastamaan lupauksia?

Tulevilla aluevaltuustoilla on suuret päätökset edessään. Palvelujärjestelmän kestävyyttä on kehitettävä ja hoivan laadusta huolehdittava. Hyvinvointialueiden on annettava palvelutasoista asukkaille selkeät lupaukset samalla kun alueiden taloudesta on huolehdittava.

Aluevaltuustojen päätettäväksi tulee, miten sote- ja pelastuspalvelut tuotetaan, millä hinnalla ja mikä on julkisen ja yksityisen yhteistyön rooli. Kohtalon kysymyksiksi nousee, miten ratkaisemme seuraavien kymmenen vuoden kasvavan hoivatarpeen sekä pidämme samalla myös nuoremmista ikäpolvista huolta yhdenvertaisesti koko maassa.

Miten taataan yhdenvertaisuus?

Finanssiala on laatinut kolme teesiä aluevaaleihin. Teeseillä Finanssiala haluaa vahvistaa kansalaisten sotepalvelujen yhdenvertaisuutta koko maassa, tukea julkisen ja yksityisen sektorin sujuvaa kumppanuutta ja varmistaa sen, että kansalainen tietää, mitkä palvelut tarjoaa julkinen sektori ja mitä puolestaan voi hankkia omalla rahoituksella.

Uusien hyvinvointialueiden valtuutettujen olisi poliittisesta taustasta riippumatta viisasta tarttua Ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiön Yhteistä ja yksityistä varautumista – vanhusten hoivan tulevaisuus -raporttiin. Siinä pohditaan julkisen ja yksityisen vastuun kumppanuutta vanhuspalveluissa.

Sorsa-säätiön raportissa todetaan, että ihmiset eivät tiedä, mihin ja miten varautua ja miten omaehtoinen varautuminen vaikuttaa julkisen palvelun saamiseen. Epäselvyys aiheuttaa epätietoisuutta ja kansalaiset alkavat epäillä annettujen lupausten kestävyyttä.

Nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu lepää hyvinvointialueiden päätöksissä. Laatu turvataan parhaiten, kun kansalaisille annetaan selkeä palvelulupaus, joka kertoo, mistä palvelutasosta vastaa yhteiskunta, mistä taas kansalainen itse.

Suomalaisten yhdenvertaisuudesta on pidettävä huolta. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtenäinen taso eri puolilla Suomea on turvattava valtakunnallisella ohjauksella. Hyvinvointialueiden tuleekin kertoa selkeästi järjestämiensä palveluiden tasot ja näiden tulee olla yhtenäiset koko maassa.

Alueen asukkaiden on saatava selkeästi tietää, mistä vastaa julkinen sektori ja mitkä asiat ovat kunkin asukkaan omalla vastuulla. Täsmällinen tieto palveluiden sisällöstä tekee läpinäkyväksi sen, mihin kansalainen voi varautua omakohtaisesti halutessaan. Silloin yksityisen rahoituksen käyttäminen palvelujen täydentämiseen pitää olla mahdollista esimerkiksi palvelusetelien avulla.

Nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat tekoja

Tulevissa aluevaaleissa päätetään arkisista palveluista, neuvolasta vanhustenhoivaan. Aluevaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa suoraan omaan arkeensa. Arjessa pärjäämisessä vaikuttaa muun muassa palveluverkosto: millaisia tulevaisuuden sotekeskukset ovat ja miten laaja terveysasemaverkosto on – moneenko sotekeskukseen tai -pisteeseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät.

Erityisesti nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat kipeästi uusien päättäjien huomiota: yhtään nuorta ei ole hukattavaksi. Mielenterveys nousi vuonna 2019 yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Hintalappu on kansantaloudelle suuri, mutta inhimillisesti hinta on vieläkin suurempi.  

Ihmisten näkökulmasta: mitä ja millaista palvelua julkinen tarjoaa minulle ja miten saan selville palvelutason? Mitä jos se ei ole omasta näkökulmastani riittävää? Tieto on oleellista asukkaiden oman varautumisen näkökulmasta, sillä täydentävä turva on kattamassa niin turvavajeita kuin myös subjektiivisesti arvioitua palvelun tarvetta.