Finanssiala ry

Finanssisektorilla vahvat puskurit koronaviruksen tuomia ongelmia vastaan

Jaa
Koronaviruspandemia on merkittävästi synkentänyt maailmantalouden näkymiä sekä lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Suomen finanssisektori on vakavarainen ja kohtaa siten muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, viestittää Finanssivalvonta (Fiva).

Fivan mukaan pankkien tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät viime vuonna vahvoina. Vahvojen pääomapuskurien ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa parempi.

”Suomalainen pankkisektori on vakavarainen ja sen likviditeettitilanne on hyvä. Tämän vuoksi sillä on hyvät edellytykset jatkaa asiakkaidensa luotottamista nykyisessä poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Lisätoimenpiteitä kuitenkin vielä tarvitaan sekä EU- että kansallisella tasolla, jotta voidaan minimoida pandemian haitalliset vaikutukset EU:n ja Suomen talouteen”, toteaa johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssiala ry:stä (FA).

”Finanssivalvonta onkin ilmoittanut, että se on käynnistänyt työn kansallisen päätöksenteon piiriin kuuluvien pääomavaatimusten tason pikaiseksi tarkistamiseksi. FA pitää tätä erittäin tärkeänä asiana ja toivoo nopeita päätöksiä. Lisäksi FA katsoo, että nyt on syytä pidättäytyä kaikista sellaisista uusista sääntelytoimista, joilla hankaloitetaan pankkien kykyä luotottaa asiakkaitaan”, Mattila painottaa.

Eläkesektorilla hyvä varautua vakavaraisuuden laskuun

Fiva kertoo, että yksityissektorin eläkevarat nousivat vuonna 2019 keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 miljardiin euroon. Myös vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi jonkin verran.

Alkuvuodesta koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutosten vuoksi työeläkelaitosten vakavaraisuus on heikentynyt, mutta se on Fivan mukaan edelleen keskimäärin kohtuullisella tasolla.

”Työeläkeyhtiöt ovat vakavaraisuusmielessä hyvin varustautuneita, mutta kriisin pitkittyessä ongelmia syntyy, joten siihen on hyvä varautua”, arvioi FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.

”Työeläkeyhtiöt saattavat muun muassa maksuaikataulujen lykkääntyessä kohdata nopeammin kriisin aiheuttamia likviditeettiongelmia. Ne voivat pakottaa omaisuuden realisointiin huonoon aikaan. Tämä ei olisi hyvä asia sijoitusmarkkinoiden vakauden kannalta”, Kivisaari sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye