FINENTRY-sovelluksen tavoitteena sujuva matkustaminen Suomeen
FINENTRY-sovellukseen liittyvältä nettisivulta matkailija saa jo lähtömaassaan tietoa koronavirusepidemian edellyttämistä testauskäytännöistä ja karanteenista Suomessa. Matkailija ohjataan FINENTRY-sovellukseen, jonne hän voi tallentaa lähtömaassa tehdyn koronavirustestin tuloksen ja tehdä varauksen Suomessa tehtävään koronavirustestiin, jos hänen matkansa kesto testiä edellyttää. Matkailija saa tekstiviestin varaamastansa testiajasta, ohjeet testiin saapumisesta ja testituloksen ilmoittamaansa numeroon. Sovelluksen tarkoituksena on sujuvoittaa Suomeen saapumista maahantulopisteissä.
"Sovelluksessa huomioidaan erilaiset matkustajaryhmät, kuten Suomeen palaavat suomalaiset, työn tai opiskelun vuoksi matkaajat, vapaa- ajan matkustajat sekä lähtömaasta ja matkan kestosta riippuvat erilaiset käytännöt. Nettisivusto ja sovellus julkaistaan ensiksi englanniksi ja vaiheittain useilla eri kielillä. FINENTRY on suunniteltu siten, että se voitaisiin ottaa käyttöön kaikissa maahantulopisteissä", kertoo vastuualuejohtaja Sirpa Arvonen HUS Tietohallinnosta. Nettisivuston ja sovelluksen suunnittelussa on ollut mukana suurimpien liikenneyhtiöiden, aluehallinto-, raja- ja tulliviranomaisten edustajat. Sovellusta kehitetään tarpeiden ja linjausten mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriöontänään julkaissutlausuntopyynnön tartuntatautilain muuttamisesta liittyenSuomeen saapuvien henkilöiden karanteeniperusteesta. "Esitykseen tullaan tekemään vastaehdotus pohjautuen FINENTRY-sovelluksen hyödyntämiseen", sanoo hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.
Eniten HUSissa ollaan huolissaan suunnitelmasta tartuntatautilääkäreiden sijoittamisesta rajanylityspisteisiin karanteenipäätöksiä tekemään. "Karanteenipäätökset puuttuvat itsemääräämisoikeuteen ja niiden tulee perustua aina yksilölliseen harkintaan, eivätkä ne voi perustua pelkästään tiettyyn lähtömaahan. Tartuntatautilääkäreitä ei ole riittävästi tähän työhön, varsinkin kun heillä on paljon työtehtäviä myös terveydenhuollon yksiköissä epidemian aikana. Tällaisten päätösten tekeminen isoille matkustajamäärille on käytännössä mahdotonta", toteaa ylilääkäri Asko Järvinen.
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Niina Kauppinen, 050 427 2040 tai etunimi.sukunimi@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme