Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2019
26.2.2020 13:35:15 EET | Finnvera Oyj | Tiedote

Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2019
Pk-yritysten ja viennin rahoitus kasvoi – positiivinen tulos kasvattaa Finnveran riskipuskureita
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:
”Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille kääntyi kasvuun vuonna 2019 muutaman vuoden tauon jälkeen. Myös suuryritysten vientikauppoihin myönnetty rahoitus kasvoi edellisvuodesta. Kasvua selittää erityisesti risteilyvarustamojen investointiaalto.
Tammikuusta 2020 maailmalla levinnyt koronavirus osoitti, että globaalit tapahtumat koskettavat yrityksiä myös meillä – konkreettisimmin matkailua ja risteilyalustoimialaa. Viruksen kokonaisvaikutukset selviävät myöhemmin. Rahoittajan kannalta keskeistä on arvioida vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Finnveralla on nostettuja alus- ja telakkavastuita noin 3,7 miljardia euroa, ja lisäksi pitkälle tulevaisuuteen ulottuva sopimus- ja tarjouskanta.
Toimintaamme ohjaa itsekannattavuus, joka varmistetaan riskienhallinnalla, riskien huolellisella analysoinnilla ja muun muassa jälleenvakuutuksilla. Finnveran kumulatiivinen itsekannattavuus on toteutunut yhtiön 20 toimintavuoden aikana.
Vuosi 2019 oli Finnveralle taloudellisesti hyvä. Finnvera-konsernin tulos oli 94 miljoonaa euroa (98). Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli 17 miljoonaa euroa (-4) ja emoyhtiön suuryritykset-liiketoiminnan sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulos oli yhteensä 77 miljoonaa euroa (103). Toiminnan aikana kertyneet puskurivarat mahdollisten tappioiden varalle olivat vuoden lopussa 1,9 miljardia euroa.
Risteilyalusten pitkät toimitusajat ovat sitoneet Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia. Eduskunta päätti vuodenvaihteessa lakimuutoksesta, jolla vientitakuuvaltuutemme nousi 27 miljardista 38 miljardiin euroon vuoden 2020 alusta. Luvut ovat suuria, mutta tarvitsemme valtuuksia, jotta pystymme yhdessä suomalaisten telakoiden kanssa mahdollistamaan olemassa olevat tilaukset ja palvelemaan myös muita toimialoja ja pk-yrityksiä. Viennin rahoituksen vaikuttavuus ulottuu laajalle alihankintaverkostojen ja työpaikkojen myötä, mikä vahvistaa sen merkitystä kansantaloudelle.
Myönsimme pk- ja midcap-yrityksille rahoitusta lähes miljardi euroa. Painopiste oli strategiamme mukaisesti yli 80-prosenttisesti aloittavissa, kasvavissa, kansainvälistyvissä ja muutoshakuisissa yrityksissä sekä omistajanvaihdoksissa. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus pk-rahoituksesta nousi 45 prosenttiin. Myös omistajanvaihdoksia rahoitettiin ennätysmäärä. Yksi vuoden kohokohdista oli vakuudettoman pk-takauksen lanseeraus syyskuussa 2019. Pk-takaus on kasvuhakuisille yrityksille suunnattu 80 prosentin takaus, jota yritys hakee pankin kautta Finnverasta enintään 150 000 euron lainalle. Pk-takaus tukee osaltaan tavoitettamme, että rahoituksemme avulla asiakkaamme luovat ja saavuttavat liikevaihtoa, taloudellista tulosta ja työpaikkoja, jotka eivät olisi olleet muuten mahdollisia.
Finnveran kokonaisvastuut vuoden 2019 lopussa olivat sitovat rahoituslupaukset mukaan lukien 27,5 miljardia euroa. Noin puolet kokonaisvastuista oli vientiyritysten tuleviin toimituksiin liittyviä sitovia rahoitustarjouksia tai sopimuksia.”
Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys
1-12/2019 (1-12/ 2018)
- Myönnetyt lainat ja takaukset: 794 Me (765), muutos 4 %
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 5 442 Me (3 145), muutos 73 %
- Myönnetyt vientiluotot: 2 491 Me (2 197), muutos 13 %
- Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu
- Vientitakuiden ja -luottojen määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen
31.12.2019 (31.12.2018)
- Vastuukanta, pk- ja midcap-yritysten lainat ja takaukset: 1 928 Me (1 974), muutos -2 %
- Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakuut: 25 489 Me (23 631), muutos 8 %
- Tästä alus- ja telakkavastuiden osuus 13 786 Me (12 835)
- Nostetut vastuut 11 443 Me (10 275), muutos 11 %, tästä alus- ja telakkavastuiden osuus 3 669 Me (3 005)
- Nostamattomat vastuut 9 486 Me (9 474) ja sitovat tarjoukset 4 560 Me (3 881), muutos yhteensä 5 %, näistä alus- ja telakkavastuiden osuus yhteensä 10 117 Me (9 830)
- Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7 299 Me (5 981), muutos 22 %
| Finnvera-konserni, vuosi 2019 (vs. 2018) |
|
| Tilikauden tulos 94 Me (98), muutos -4 % |
Taseen loppusumma 12,7 Mrd. e (11,0), muutos 15 % |
| Henkilöstö keskimäärin 364 (372), muutos -2 % |
Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto 1,9 Mrd. e (1,8), muutos 6 % |
| Kulu-tuotto-suhde 25,4 % (29,3), muutos -3,9 %-yks. |
Omavaraisuus 11,6 % (12,3), muutos -0,7 %-yks. |
| Rahoituksen kohdentaminen 86 %* (87), muutos -1 %-yks. |
NPS-indeksiluku (net promoter score) 64 (70), muutos -6 pistettä |
| *Pk- ja midcap-rahoituksesta kohdistui aloittaviin, kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin |
|
Finnvera-konsernin vuoden 2019 tulos oli 94 miljoonaa euroa (98), joka oli 4 prosenttia edellisvuoden tulosta pienempi. Tuloksen muodostumiseen vaikuttivat edelliseen vuoteen verrattuna merkittävimmin luotto-, takaus- ja takuukannan toteutuneiden ja odotettavissa olevien tappioiden kasvu, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen erien positiiviset arvonmuutokset sekä vienti- ja erityistakaustoiminnan nettopalkkiotuottojen korkeampi määrä. Konsernin tuloksesta 22 miljoonaa euroa kertyi heinä–joulukuussa ja 72 miljoonaa euroa tammi–kesäkuussa. Toisen puolivuosikauden selkeästi pienempi tulos johtui erityisesti vastuukannan odotettavissa olevien tappioiden kasvusta ja käypään arvoon arvostuksista.
| Finnvera-konserni Tuloskehitys |
H2/2019 Me |
H1/2019 Me |
Muutos % |
H2/2018 Me |
2019 Me |
2018 Me |
Muutos % |
| Korkokate | 22 | 19 | 18 % | 19 | 41 | 42 | -2 % |
| Palkkiotuotot ja -kulut, netto | 72 | 68 | 6 % | 70 | 141 | 135 | 4 % |
| Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot | -6 | 17 | 139 % | -9 | 10 | -9 | 220 % |
| Hallintokulut | -19 | -23 | -14 % | -23 | -42 | -46 | -8 % |
| Liiketoiminnan muut kulut ja poistot | -10 | 3 | -429 % | -2 | -7 | -5 | 42 % |
| Toteutuneet ja odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä, netto | -42 | -2 | - | -7 | -43 | -22 | 99 % |
| Liikevoitto | 23 | 77 | -70 % | 49 | 100 | 100 | 0 % |
| Tilikauden voitto | 22 | 72 | -70 % | 49 | 94 | 98 | -4 % |
Rahoituksen näkymät
Ennusteiden mukaan vuosi 2020 on Suomen taloudessa edellisvuotta vaisumpi. Esimerkiksi Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteet Suomen bruttokansantuotteen kasvusta vuonna 2020 ovat alentuneet noin yhden prosentin tasolle. Myös teollisuustuotannon uusien tilausten lasku viittaa kasvun taittumiseen.
Yritysten kasvumahdollisuuksien ylläpitämiseksi Finnveran strategisena tavoitteena on kohdentaa pk- ja midcap-rahoituksesta 80 prosenttia aloittaviin, kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin sekä omistajavaihdoksiin ja investointeihin. Pyrimme erityisesti huolehtimaan, että investoinnit ja kansainvälinen kasvu saavat rahoitusta kuluvana vuonna ja varaudumme ottamaan hankkeista aiempaa suurempia rahoitusosuuksia liiketoiminnallisten kannattavuusedellytysten täyttyessä. Pienemmissä rahoitustarpeissa Finnveran painopiste on takausten tarjoamisessa. Syksyllä 2019 markkinoille tuodun pk-takauksen tarjonnan ja tunnettuuden lisääminen on vuoden 2020 keskeinen tavoite. Työ viennin rahoituksen palveluita käyttävien pk-yritysten määrän kasvattamiseksi jatkuu. Finnvera tarjoaa edelleen aktiivisesti vientikauppojen rahoituksen ja riskeihin varautumisen neuvontapalveluja. Yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän korkealla. EU-takausinstrumenttien käytöllä voi olla vaikutusta Finnveran rahoituksen kysyntään. Tärkeintä on rahoitusmarkkinoiden monipuolisuus ja yritysten rahoituksen saatavuus.
Viennin rahoitusvaltuuksien korotus vuoden 2020 alusta antaa Finnveralle mahdollisuudet vastata kysyntään. Vientitakuiden ja -luottojen myöntämisen arvioidaan jatkuvan vahvana vuonna 2020 ja takuiden kysynnän keskittyvän jatkossakin alus- ja telakka-, tele- ja metsätoimialoille. Kokonaisvolyymiin vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen ja ajoittuminen. Alueellisesti rahoituksen odotetaan keskittyvän Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Maailmantalouden epävarmuus tukee vientitakuulaitoksen takaaman rahoituksen kysyntää poliittisten riskien maissa.
Tammikuusta 2020 levinnyt koronavirus voi vaikuttaa maailmantalouteen laajasti. Kokonaisvaikutukset selviävät myöhemmin. Rahoittajan kannalta keskeistä on seurata tilannetta aktiivisesti ja arvioida vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Strategiaa toteutetaan konsernissa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2020, ja toiminnan odotetaan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Tappioiden toteutumiseen ja odotettavissa olevien tappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mikä saattaa vaikuttaa tuloksen muodostumiseenmerkittävästikin.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458
Finnvera-konsernin hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2019 (PDF)
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Vuosikertomus on saatavissa suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Talous on kääntynyt, mutta käänne ei näy vielä kaikissa yrityksissä – nollakorkoja ei kannattaisi odotella17.9.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finnveran tuore syksyn Pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin yrityskentän jakautumisesta: osa yrityksistä investoi ja kasvaa, osa taas kamppailee heikon kysynnän sekä rahoituksen saatavuuden kanssa. Myös rahoituksen hintaa pidetään korkeana, vaikka nollakorkojen aikaa ei kannattaisi odotella, toteaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

