Finnvera Oyj

Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2020

Jaa
Finnvera-konserni, pörssitiedote 23.2.2021

Yritysten rahoituksen saatavuus kyettiin turvaamaan koronakriisissä – Finnveran tulos merkittävästi tappiollinen luottotappiovarausten vaikutuksesta

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Koronapandemian myötä Finnvera keskittyi vuonna 2020 kahteen tehtävään: turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kotimaassa ja varmistamaan viennin rahoituksen toimintaedellytysten säilymisen kriisitilanteessa.

Kriisin hoitaminen osoitti toimivien yhteistyömallien tärkeyden. Finnveran omistaja, työ- ja elinkeinoministeriö, maan hallitus ja eduskunta muuttivat erittäin nopeasti lakeja siten, että meille syntyi kyky vastata kriisiin. Finnveran kotimaan laina- ja takausvaltuutta korotettiin 12 miljardiin euroon ja Finnveralle maksettava luotto- ja takaustappiokorvaus nostettiin 80 prosenttiin. Reagoimme yritysten kasvaneeseen rahoituskysyntään nopeilla tuote-, palveluprosessi- ja hinnoittelumuutoksilla.

Arviomme on, että pankkien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa hyvin nopeasti luotujen toimintamallien avulla erittäin suuri osa rahoitusta tarvinneista yrityksistä on sitä myös saanut. Myönsimme kotimaan rahoitusta ennätysmäärän, yhteensä 1,7 miljardia euroa, mikä on yli 70 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotimaan rahoituksen vastuukanta kasvoi 2,9 miljardiin euroon.

Vientitakuita ja erityistakauksia myönnettiin pääasiassa suuryritysten vientikauppoihin 2,9 miljardia euroa ja vientiluottoja 1,1 miljardia euroa. Vientiyritysten aiemmat tilaukset ja niihin liittyvät rahoituspäätökset kantavat pitkälle vuoden 2020 yli, mutta päätökset uusista suurista vientihankkeista vähenivät. Suuryritykset-liiketoiminnan vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli vuoden lopussa 22,0 miljardia euroa.

Koronapandemia iski erittäin voimakkaasti risteilyalustoimialaan. IFRS 9 -standardin mukaisesti riskiluokitusten ja makrotalouden ennusteiden heikentymisen seurauksena Finnvera joutui tekemään vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta mittavat, yhteensä 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset vuodelle 2020. Finnvera-konsernin vuoden 2020 tulos oli 748 miljoonaa euroa tappiollinen valtiontakuurahaston 349 miljoonan euron rahastomaksun jälkeen.

Finnveran tavoitteena on toimia pitkällä aikavälillä itsekannattavasti, ja toiminta on ollut voitollista 21 toimintavuoden ajan vuoteen 2019 saakka. Tänä aikana yhtiö on kasvattanut tappiopuskureita mahdollisia tulevia tappioita varten. Puskurivarat riittivät kattamaan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta vuonna 2020 tehdyt merkittävät tappiovaraukset, mutta niiden määrä aleni merkittävästi. Puskurivaroihin sisältyvät konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat. Viennin rahoituksen vastuukantojen ja rahoitusvaltuuksien nousu viime vuosina ovat lisänneet riskienhallinnan ja riskeiltä suojautumisen merkitystä. Pitkäjänteinen toiminta, riskienhallinta ja hallittu riskinotto ovat osa Finnveran perustehtävää, joilla viennin rahoituksen toimintaedellytykset säilytetään koronakriisin yli.”

Finnvera-konserni, vuosi 2020 (vs. 2019)

Tilikauden tulos
-748 Me
(94), muutos -893 %

Taseen loppusumma
12,7 Mrd. e
(12,7), muutos 0 %

Kokonaisvastuut,
emoyhtiö, sis. sitovat 
rahoitustarjoukset ja sopimukset
25,0 Mrd. e
(27,5), muutos -9 %

Vapaa oma pääoma ja
valtiontakuurahasto
tilikauden tuloksen jälkeen
0,8 Mrd. e
(1,9), muutos -57 %

Kulu-tuotto-suhde
26,4 %
(25,4), muutos 0,9 %-yks.

Omavaraisuus
5,7 %
(11,6), muutos -5,8 %-yks.

NPS-indeksi
(net promoter score)
56
(64), muutos -8 pistettä

Odotettavissa
olevat luottotappiot
1,4 Mrd. e
(0,2), muutos 471 %

Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys 
1–12/2020 (1–12/2019)

  • Myönnetyt kotimaan lainat ja takaukset: 1 425 Me (794), muutos 80 %
  • Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 3 214 Me (5 442), muutos -41 %
  • Myönnetyt vientiluotot: 1 089 Me (2 491), muutos -56 %
    • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu
    • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen

31.12.2020 (31.12.2019)

  • Vastuukanta, kotimaan nostetut lainat ja takaukset: 2 430 Me (1 928), muutos 26 %
  • Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakuut ja -takaukset: 22 408 Me (25 489), muutos -12 %
    • Nostetut vastuut 11 762 Me (11 443), muutos 3 %. Tästä alus- ja telakkasektorin bruttovastuiden osuus 4 427 Me (3 939)
    • Nostamattomat vastuut 7 749 Me (9 486) ja sitovat tarjoukset 2 896 Me (4 560), muutos yhteensä -24 %. Näistä alus- ja telakkasektorin bruttovastuiden osuus yhteensä 7 089 Me (10 596)
  • Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7 561 Me (7 299), muutos 4 %

Koronapandemian seurauksena tehtyjen mittavien vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten vaikutuksesta Finnvera-konsernin tulos 2020 oli 748 miljoonaa euroa tappiollinen valtiontakuurahaston rahastomaksun jälkeen. Edellisvuonna tulos oli 94 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset kasvoivat 1 166 miljoonaa euroa. Tilivarojen ja sijoitusten sekä kotimaan lainojen ja takausten tappiovaraukset taas pienenivät nettona 29 miljoonaa euroa, mihin vaikutti merkittävimmin valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen korottaminen 50 prosentista 80 prosenttiin.

Vuoden 2020 tappiollinen tulos katettiin ensisijaisesti Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja sen jälkeen valtiontakuurahastosta, jonka myöntämä 349 miljoonan euron rahastomaksu on kirjattu Finnverassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Tilikauden tuloksen jälkeen emoyhtiö Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi ovat 692 miljoonaa euroa. Puskurivarat muodostuvat kotimaan rahoituksen vapaasta omasta pääomasta 351 miljoonaa euroa sekä rahastomaksun jälkeen valtiontakuurahastoon jäävästä 342 miljoonasta eurosta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Konsernin korkokate kasvoi vuonna 2020 edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 23 prosenttia ja nettopalkkiotuotot 2 prosenttia. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien erien arvonmuutokset ja valuuttatoiminnon nettotuotot olivat 2 miljoonaa euroa positiiviset, kun edellisvuonna vastaava muutos oli 10 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 5 prosenttia sekä poistot ja liiketoiminnan muut kulut 12 prosenttia. Tähän vaikuttivat perintä- ja saamisten turvaamiskulujen kasvu sekä kotimaan kasvaneen rahoitushakemusmäärän käsittelyyn rekrytoidun vuokratyövoiman kulut. Kuluja kasvattivat myös IT-kulut koronapandemian seurauksena tehtyjen järjestelmämuutosten ja käynnissä olevan rahoitusjärjestelmien uudistusprojektin vaikutuksesta.

Finnvera-konserni
Tuloskehitys
H2/2020
Me
H1/2020
Me
Muutos
%
H2/2019
Me
2020
Me
2019
Me
Muutos
%
Korkokate 27 24  14 %  22  51  41  23 % 
Palkkiotuotot ja -kulut, netto 75  68  11 % 72  143  141  2 % 
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot  4 -2   276 % -6  10  -84 % 
Liiketoiminnan muut tuotot 349  349 
Toimintakulut -22  -22  -1 %  -19   -44 -42  5 % 
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot -4  -4  0 % -10   -8 -7  12 % 
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto -752  -481  56 %  -42  -1 233  -43  2 742 % 
Liikevoitto/ -tappio -322  -418  23 %   23 -740  100  -838 % 
Tilikauden voitto/tappio -325 -423  23 %  22  -748   94 -893 % 

Rahoituksen näkymät

Suomen Pankin ennusteen mukaan vuosina 2021–2022 bruttokansantuote kasvaa 2,2–2,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2021. Koronapandemian toinen aalto on hidastanut talouden toipumisvauhtia.

Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa. Finnvera jatkaa pankkirahoituksen takausohjelmaa ja täydentää rahoitusmarkkinoita myös omilla lainoilla. Omistajanvaihdosten rahoituksen odotetaan kasvavan, ja uuden kasvun rahoitukseen on varauduttu monipuolisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yritysten rahoituskelpoisuuden vahvistamista Finnveran juniorilainaa hyödyntäen. Kotimaan rahoituksen kysynnän arvioidaan olevan kuluvana vuonna normaalivuosia korkeammalla tasolla, mutta jäävän poikkeusvuotta 2020 alemmaksi.

Yritysten olemassa oleva tilauskanta on pitänyt yllä Finnveran viennin rahoituksen kysyntää. Uusien suurten vientihankkeiden määrä on laskenut, mikä vaikuttaa vientitakuiden ja -luottojen tuleviin volyymeihin. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisvuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Pandemian vaikutukset ovat osuneet Finnveran viennin rahoituksen keskeisistä toimialoista pahimmin risteilyvarustamotoimialaan. Toimialan näkymiin vaikuttaa voimakkaasti se, milloin varustamot pääsevät käynnistämään toimintaansa uudelleen. Muilla suurilla vientisektoreilla odotamme, että aiempaa useammat ostajat kiinnostuvat vientikauppojen rahoituksesta vientitakuulaitoksen takaamilla luotoilla. Kaupallisen rahoituksen saatavuuden heikentyminen lisää tyypillisesti vientitakuulaitosten rahoituksen kysyntää.

Finnvera varautuu vastaamaan kotimaisten suurten yritysten käyttöpääoma rahoitustarpeisiin ja tuomaan uusia rahoitusratkaisuja yhteistyössä EU-komission ja Euroopan investointipankin kanssa. Normaalitilanteessa strategisena tavoitteena on kohdentaa valtaosa rahoituksesta kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin, investointeihin, omistajanvaihdoksiin sekä vientiin. Koronatilanteessa rahoitusta kohdennetaan laajemmin auttaaksemme kaikkia elinkelpoisia yrityksiä kriisitilanteen yli.

Vuoden 2021 tuloskehitykseen vaikuttaa olennaisesti koronapandemian eteneminen ja pandemian aiheuttaman epävarmuuden poistuminen. Ratkaisevaa on, millä aikataululla ja missä laajuudessa toipuminen käynnistyy. Jos talouskehitys ja Finnveran yksittäisten suurten riskin kohteiden liiketoiminta lähtee kuluvana vuonna riittävälle kasvu-uralle parantaen riskin kohteiden riskiluokituksia ja pienentäen Finnveran tappiovarauskirjauksia, on mahdollista, että Finnvera-konsernin toiminta on vuonna 2021 itsekannattavaa. Jos taas talouden ja yritystoiminnan elpyminen on hitaampaa, konsernin tulos voi olla vuoden 2020 tapaan merkittävästi tappiollinen.

Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Liitteet:
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2020 (PDF)

Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Tilinpäätös on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye