Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2020

Yritysten rahoituksen saatavuus kyettiin turvaamaan koronakriisissä – Finnveran tulos merkittävästi tappiollinen luottotappiovarausten vaikutuksesta

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Koronapandemian myötä Finnvera keskittyi vuonna 2020 kahteen tehtävään: turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kotimaassa ja varmistamaan viennin rahoituksen toimintaedellytysten säilymisen kriisitilanteessa.

Kriisin hoitaminen osoitti toimivien yhteistyömallien tärkeyden. Finnveran omistaja, työ- ja elinkeinoministeriö, maan hallitus ja eduskunta muuttivat erittäin nopeasti lakeja siten, että meille syntyi kyky vastata kriisiin. Finnveran kotimaan laina- ja takausvaltuutta korotettiin 12 miljardiin euroon ja Finnveralle maksettava luotto- ja takaustappiokorvaus nostettiin 80 prosenttiin. Reagoimme yritysten kasvaneeseen rahoituskysyntään nopeilla tuote-, palveluprosessi- ja hinnoittelumuutoksilla.

Arviomme on, että pankkien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa hyvin nopeasti luotujen toimintamallien avulla erittäin suuri osa rahoitusta tarvinneista yrityksistä on sitä myös saanut. Myönsimme kotimaan rahoitusta ennätysmäärän, yhteensä 1,7 miljardia euroa, mikä on yli 70 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotimaan rahoituksen vastuukanta kasvoi 2,9 miljardiin euroon.

Vientitakuita ja erityistakauksia myönnettiin pääasiassa suuryritysten vientikauppoihin 2,9 miljardia euroa ja vientiluottoja 1,1 miljardia euroa. Vientiyritysten aiemmat tilaukset ja niihin liittyvät rahoituspäätökset kantavat pitkälle vuoden 2020 yli, mutta päätökset uusista suurista vientihankkeista vähenivät. Suuryritykset-liiketoiminnan vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli vuoden lopussa 22,0 miljardia euroa.

Koronapandemia iski erittäin voimakkaasti risteilyalustoimialaan. IFRS 9 -standardin mukaisesti riskiluokitusten ja makrotalouden ennusteiden heikentymisen seurauksena Finnvera joutui tekemään vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta mittavat, yhteensä 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset vuodelle 2020. Finnvera-konsernin vuoden 2020 tulos oli 748 miljoonaa euroa tappiollinen valtiontakuurahaston 349 miljoonan euron rahastomaksun jälkeen.

Finnveran tavoitteena on toimia pitkällä aikavälillä itsekannattavasti, ja toiminta on ollut voitollista 21 toimintavuoden ajan vuoteen 2019 saakka. Tänä aikana yhtiö on kasvattanut tappiopuskureita mahdollisia tulevia tappioita varten. Puskurivarat riittivät kattamaan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta vuonna 2020 tehdyt merkittävät tappiovaraukset, mutta niiden määrä aleni merkittävästi. Puskurivaroihin sisältyvät konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat. Viennin rahoituksen vastuukantojen ja rahoitusvaltuuksien nousu viime vuosina ovat lisänneet riskienhallinnan ja riskeiltä suojautumisen merkitystä. Pitkäjänteinen toiminta, riskienhallinta ja hallittu riskinotto ovat osa Finnveran perustehtävää, joilla viennin rahoituksen toimintaedellytykset säilytetään koronakriisin yli.”

Finnvera-konserni, vuosi 2020 (vs. 2019)
Tilikauden tulos -748 Me (94), muutos -893 %	Taseen loppusumma 12,7 Mrd. e (12,7), muutos 0 %
Kokonaisvastuut, emoyhtiö, sis. sitovat  rahoitustarjoukset ja sopimukset 25,0 Mrd. e (27,5), muutos -9 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto tilikauden tuloksen jälkeen 0,8 Mrd. e (1,9), muutos -57 %
Kulu-tuotto-suhde 26,4 % (25,4), muutos 0,9 %-yks.	Omavaraisuus 5,7 % (11,6), muutos -5,8 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) 56 (64), muutos -8 pistettä	Odotettavissa olevat luottotappiot 1,4 Mrd. e (0,2), muutos 471 %

Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys 
1–12/2020 (1–12/2019)

• Myönnetyt kotimaan lainat ja takaukset: 1 425 Me (794), muutos 80 %
• Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 3 214 Me (5 442), muutos -41 %
• Myönnetyt vientiluotot: 1 089 Me (2 491), muutos -56 %
  • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen

31.12.2020 (31.12.2019)

• Vastuukanta, kotimaan nostetut lainat ja takaukset: 2 430 Me (1 928), muutos 26 %
• Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakuut ja -takaukset: 22 408 Me (25 489), muutos -12 %
  • Nostetut vastuut 11 762 Me (11 443), muutos 3 %. Tästä alus- ja telakkasektorin bruttovastuiden osuus 4 427 Me (3 939)
  • Nostamattomat vastuut 7 749 Me (9 486) ja sitovat tarjoukset 2 896 Me (4 560), muutos yhteensä -24 %. Näistä alus- ja telakkasektorin bruttovastuiden osuus yhteensä 7 089 Me (10 596)

• Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7 561 Me (7 299), muutos 4 %

Koronapandemian seurauksena tehtyjen mittavien vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten vaikutuksesta Finnvera-konsernin tulos 2020 oli 748 miljoonaa euroa tappiollinen valtiontakuurahaston rahastomaksun jälkeen. Edellisvuonna tulos oli 94 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset kasvoivat 1 166 miljoonaa euroa. Tilivarojen ja sijoitusten sekä kotimaan lainojen ja takausten tappiovaraukset taas pienenivät nettona 29 miljoonaa euroa, mihin vaikutti merkittävimmin valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen korottaminen 50 prosentista 80 prosenttiin.

Vuoden 2020 tappiollinen tulos katettiin ensisijaisesti Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja sen jälkeen valtiontakuurahastosta, jonka myöntämä 349 miljoonan euron rahastomaksu on kirjattu Finnverassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Tilikauden tuloksen jälkeen emoyhtiö Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi ovat 692 miljoonaa euroa. Puskurivarat muodostuvat kotimaan rahoituksen vapaasta omasta pääomasta 351 miljoonaa euroa sekä rahastomaksun jälkeen valtiontakuurahastoon jäävästä 342 miljoonasta eurosta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Konsernin korkokate kasvoi vuonna 2020 edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 23 prosenttia ja nettopalkkiotuotot 2 prosenttia. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien erien arvonmuutokset ja valuuttatoiminnon nettotuotot olivat 2 miljoonaa euroa positiiviset, kun edellisvuonna vastaava muutos oli 10 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 5 prosenttia sekä poistot ja liiketoiminnan muut kulut 12 prosenttia. Tähän vaikuttivat perintä- ja saamisten turvaamiskulujen kasvu sekä kotimaan kasvaneen rahoitushakemusmäärän käsittelyyn rekrytoidun vuokratyövoiman kulut. Kuluja kasvattivat myös IT-kulut koronapandemian seurauksena tehtyjen järjestelmämuutosten ja käynnissä olevan rahoitusjärjestelmien uudistusprojektin vaikutuksesta.

Finnvera-konserni Tuloskehitys	H2/2020 Me	H1/2020 Me	Muutos %	H2/2019 Me	2020 Me	2019 Me	Muutos %
Korkokate	27	24	14 %	22	51	41	23 %
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	75	68	11 %	72	143	141	2 %
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	4	-2	276 %	-6	2	10	-84 %
Liiketoiminnan muut tuotot	349	0	-	0	349	0	-
Toimintakulut	-22	-22	-1 %	-19	-44	-42	5 %
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-4	-4	0 %	-10	-8	-7	12 %
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto	-752	-481	56 %	-42	-1 233	-43	2 742 %
Liikevoitto/ -tappio	-322	-418	23 %	23	-740	100	-838 %
Tilikauden voitto/tappio	-325	-423	23 %	22	-748	94	-893 %

Rahoituksen näkymät

Suomen Pankin ennusteen mukaan vuosina 2021–2022 bruttokansantuote kasvaa 2,2–2,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2021. Koronapandemian toinen aalto on hidastanut talouden toipumisvauhtia.

Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa. Finnvera jatkaa pankkirahoituksen takausohjelmaa ja täydentää rahoitusmarkkinoita myös omilla lainoilla. Omistajanvaihdosten rahoituksen odotetaan kasvavan, ja uuden kasvun rahoitukseen on varauduttu monipuolisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yritysten rahoituskelpoisuuden vahvistamista Finnveran juniorilainaa hyödyntäen. Kotimaan rahoituksen kysynnän arvioidaan olevan kuluvana vuonna normaalivuosia korkeammalla tasolla, mutta jäävän poikkeusvuotta 2020 alemmaksi.

Yritysten olemassa oleva tilauskanta on pitänyt yllä Finnveran viennin rahoituksen kysyntää. Uusien suurten vientihankkeiden määrä on laskenut, mikä vaikuttaa vientitakuiden ja -luottojen tuleviin volyymeihin. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisvuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Pandemian vaikutukset ovat osuneet Finnveran viennin rahoituksen keskeisistä toimialoista pahimmin risteilyvarustamotoimialaan. Toimialan näkymiin vaikuttaa voimakkaasti se, milloin varustamot pääsevät käynnistämään toimintaansa uudelleen. Muilla suurilla vientisektoreilla odotamme, että aiempaa useammat ostajat kiinnostuvat vientikauppojen rahoituksesta vientitakuulaitoksen takaamilla luotoilla. Kaupallisen rahoituksen saatavuuden heikentyminen lisää tyypillisesti vientitakuulaitosten rahoituksen kysyntää.

Finnvera varautuu vastaamaan kotimaisten suurten yritysten käyttöpääoma rahoitustarpeisiin ja tuomaan uusia rahoitusratkaisuja yhteistyössä EU-komission ja Euroopan investointipankin kanssa. Normaalitilanteessa strategisena tavoitteena on kohdentaa valtaosa rahoituksesta kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin, investointeihin, omistajanvaihdoksiin sekä vientiin. Koronatilanteessa rahoitusta kohdennetaan laajemmin auttaaksemme kaikkia elinkelpoisia yrityksiä kriisitilanteen yli.

Vuoden 2021 tuloskehitykseen vaikuttaa olennaisesti koronapandemian eteneminen ja pandemian aiheuttaman epävarmuuden poistuminen. Ratkaisevaa on, millä aikataululla ja missä laajuudessa toipuminen käynnistyy. Jos talouskehitys ja Finnveran yksittäisten suurten riskin kohteiden liiketoiminta lähtee kuluvana vuonna riittävälle kasvu-uralle parantaen riskin kohteiden riskiluokituksia ja pienentäen Finnveran tappiovarauskirjauksia, on mahdollista, että Finnvera-konsernin toiminta on vuonna 2021 itsekannattavaa. Jos taas talouden ja yritystoiminnan elpyminen on hitaampaa, konsernin tulos voi olla vuoden 2020 tapaan merkittävästi tappiollinen.

Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Liitteet:
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2020 (PDF)

Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Tilinpäätös on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit