Finnveran yritysrahoitusmittari: Käyttöpääoman tarve yrityksissä kasvaa erittäin hurjasti, investoinnit jäihin – Korona tuo talouteen syvän montun

• Korona: Taloudessa eletään koronaviruksen takia täysin poikkeuksellista aikaa, sillä vertailukohtaa nykyoloille ei kerta kaikkiaan ole. Vaikutukset Suomen talouteen kulkevat toimialoilla eri tahtiin, mutta kuluvasta vuodesta tulee joka tapauksessa huono. Tärkeintä on selvitä vaikeimman vaiheen yli ilman tarpeettoman suuria ja peruttamattomia menetyksiä.
• Finnveran yritysrahoitusmittari: Yritysrahoituksen kysyntää leimaa tulevien 6 kk aikana epävarmuus ja käyttöpääoman tarpeen hurja kasvu. Finnveran rahoitusammattilaisille tehdyssä kyselyssä joka viides vastaaja arvioi kysynnän voimakkuudeksi 9 ja lähes joka neljäs arvioi voimakkuudeksi 7, kun asteikko on 1-10. Lukemaa nostaa merkittävästi koronan lisäämä käyttöpääoman tarve. Kysely tehtiin maaliskuun puolivälissä 2020 hieman ennen koronan aiheuttaman kriisin eskaloitumista. Vastausten keskiarvo oli 6. Vastaajina on Finnveran 60 rahoitusammattilaista eri puolilta maata.

Yritysrahoitusmittari: Käyttöpääoman tarve kasvaa erittäin hurjasti, investoinnit jäihin

Finnvera kysyi eri puolilla Suomea pääosin pk-yritysten, mutta myös suuryritysten parissa työskenteleviltä rahoituspäälliköiltään, aluejohtajiltaan sekä luottopäätösyksiköltään näkemyksiä yritysrahoituksen tulevien 6 kuukauden näkymistä. Vastauksissa pyydettiin käsityksiä yritysrahoituksen koko kentästä, ei yksin Finnveran palveluista. Kysely osoitti, että jo noin 10 päivää sitten koronaviruksen aiheuttamat käyttöpääomatarpeet olivat erittäin hurjassa kasvussa. Joka viides vastaaja arvioi kysynnän voimakkuudeksi 9 ja lähes joka neljäs arvon 7. Vapaiden kommenttien sävy muuttui kyselyn aikana päivä päivältä synkemmäksi. Monissa avoimissa kommenteissa todettiin, että ”Koronaviruksen aiheuttamat käyttöpääomatarpeet kasvavat erittäin hurjaa vauhtia”.

− Annetut arviot kuvaavat tilanteen vakavuutta ja asiakkaiden erittäin suurta yhteydenottojen määrää. Kyselyajankohdan jälkeen jo moni asia on muuttunut nopealla tahdilla ja yritysten rahoitustarpeisiin on reagoitu joustavasti sekä Suomen hallituksen taholta että Finnverassa. Finnveran kotimaan rahoitusvaltuutta korotettiin erittäin merkittävästi 12 miljardiin euroon, ja Finnvera on luonut uusia tapoja antaa ketterästi takauksia pankkien myöntämille lainoille. Käyttöpääomatarpeen täyttäminen on nyt keskeistä, pääekonomisti Timo Lindholm sanoo.

Pelkona on, että koronavirus hävittää pk-yritysten mahdollisuudet kasvuun ja halukkuuden investointeihin – miten pitkäksi aikaa, se on vielä arvoitus.

− Rahoitusammattilaisten arviot antavat osviittaa, että varovaisuus investoinneissa ja riskinotossa tulee jatkumaan, mikä on myös ymmärrettävää. Pidemmällä tähtäimellä huolena on talouden kasvumahdollisuuksien mureneminen. Kuten yhdessä vastaajan kommentissa todetaan, ”koronan seurauksena muutenkin vähäinen investointihalukkuus heikkenee entisestään”, Lindholm siteeraa.

Kasvuhalukkuuden palautuminen ja uusi nousu edellyttävät vähintäänkin, että nykyisestä poikkeustilanteesta päästään yli mahdollisimman pienin vaurioin.

− Yritysten uudistuminen ja kasvu ovat aina vaativia prosesseja, eikä Suomella ole varaa menettää vakaita ja kehityskelpoisia yrityksiä. Yrityksiä kaatuu erittäin nopeasti verrattuna uusien, vakaiden yritysten kehittymiseen nollatilanteesta lähtien. Tämä opittiin rankasti 1990-luvun lamassa. Korona testaa sekä yritysten sopeutumiskykyä, pankkien ja muiden rahoittajien joustavuutta, että talouspolitiikan reaktionopeutta ja toimien osumatarkkuutta.

”Talouskoe, jonka vaiheiden etenemistä, alamäen syvyyttä ja kestoa mahdoton ennakoida”

Talouden tämän vuoden kehitystä on toivotonta yrittää ennakoida perinteisten talousennusteiden menetelmillä, Lindholm sanoo. Jonkinlaista mittakaavaa voi hakea 2009 finanssikriisistä, jolloin Suomen runsaan 8 prosentin lasku bruttokansantuotteessa tuli siitä, että viennin arvo putosi noin neljänneksen, koko teollisuuden tuotannon määrä noin viidenneksen ja metalliteollisuuden tuotanto hieman yli neljänneksen. Tuolloin talous jähmettyi rahoitusmarkkinalähtöisesti. Nyt yhtä aikaa jyllää sekä tarjonnan että kysynnän pudotus. Nyt kuluttamisen aleneminen on kotimaan taloudessa kriisin alkusysäys, joka tyhjentää kotimarkkinayritysten kassat.

− Normaalioloissa suomalaiset käyttävät erilaisiin palveluihin yli 180 miljoonaa euroa päivässä, yli 65 miljardia euroa vuodessa. Olemme vaurastuneet ja palvelujen osuus kulutusmenoista on noussut merkittävästi. Tämän kulutuksen poistuminen syventää nyt kriisiä. Monet palvelualat menettävät kysyntää nyt lopullisesti, kun tilaisuuksia peruutetaan, palveluja jätetään ostamatta. Näillä toimialoilla yritysten maksuvalmius katoaa monessa tapauksessa nopeasti. Kysyntää emme heti pysty luomaan, mutta yritysten kassan kestävyyteen voimme vaikuttaa.

Toisaalta kotitalouksien kulutus on talouden vakaimpia osa-alueita. Edes 1990-luvun lamassa kulutus ei romahtanut, vaikka työttömien määrä nousi yli 300 000 hengellä. Tästäkin syystä yritysten selviytymisestä pahimman vaiheen yli kannattaa huolehtia. Kotimainen kysyntä palautuu kyllä. Edessä on siis talouskoe, jonka vaiheiden etenemistä, alamäen syvyyttä ja kestoa on liki mahdoton ennakoida, Lindholm sanoo.

Kesäkuussa tiedetään muun muassa teollisuuden tuotannon, vähittäiskaupan myynnin sekä yritysten liikevaihdon numerot vuoden ensimmäisiltä kuukausilta. Sitä ennen tulevat yrityskohtaiset uutiset lomautuksista, tulosvaroituksista, konkursseista ja muista liiketoiminnan putoamiseen liittyvistä ilmiöistä.